Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alustavan analyysin mukaan koronarokotuksilla estettiin yli 7300 koronataudista johtuvaa kuolemaa ajalla 27.12.2020–31.3.2022. Lisäksi rokotuksilla saatettiin estää yli tuhat kuolemaa, joissa koronatauti olisi ollut myötävaikuttavana tekijänä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt alle 12-vuotiaiden lasten koronarokotesuosituksia. Koronarokotteita ei suositella kaikille lapsille, mutta yksilöllisen arvion perusteella osa lapsista voi hyötyä rokotteesta.
Mika Rämet
lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori
Uusi koronavirus (SARS-CoV-2) aiheuttaa ensisijaisesti pisaratartuntana leviävän äkillisen hengitystieinfektion, jonka taudinkuva voi vaihdella lähes oireettomasta vakavaan. Korkea ikä erityisesti perussairauteen liittyneenä lisää vakavan taudin ja kuoleman riskiä.
Iäkkäiden kannattaa rokottautua, jotta vakavien sairauksien uhka pienenisi ja toimintakyky ei pääsisi huononemaan. Pitämällä rokotussuojansa ajan tasalla ikäihmiset voivat viettää mahdollisimman täysipainoisia elämää.
Tämän kauden influenssarokotteiden jakelu on käynnistynyt syyskuussa, ja rokotukset on jo aloitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Muiden maksuttomaan influenssarokotukseen oikeutettujen ryhmien, kuten 65 vuotta täyttäneiden sekä alle 7-vuotiaiden lasten, rokotukset aloitetaan loka-marraskuussa.
Tutkimuksen mukaan lähes kaikki (96 %) suomalaiset pitävät rokottamista tärkeänä vakavien sairauksien estämisessä.
Tutkimus osoittaa, että sähköisellä rokotuskortilla olisi mahdollista parantaa rokotuskattavuutta. 79 % suomalaisista uskoo, että omasta rokotussuojasta pidettäisiin parempaa huolta, jos rokotustiedot löytäisi esimerkiksi sähköisesti rokotuskortista Omakannasta. Lisäksi yli yhdeksän kymmenestä (91 %) haluaisi saada muistutuksen, kun on aika ottaa tehosterokote.
HPV- eli papilloomavirusrokotteen antamisaikaa on väliaikaisesti pidennetty lukuvuoden 2022–2023 loppuun saakka. Rokotussarja voidaan aloittaa, kunnes nuori täyttää 18 vuotta. Rokotusajan pidennys johtuu koronapandemiasta. Pandemian vuoksi kaikkia rokotuksia ei ole välttämättä ehditty antamaan suunnitellussa aikataulussa, ja nuorten HPV-rokotukset laahaavatkin nyt jäljessä.
Suomen neuvoloissa on jo yli sadan vuoden ajan annettu lasten terveysneuvontaa. Neuvoloissa annettujen rokotusten avulla Suomesta on pystytty hävittämään monia lapsille hengenvaarallisia tartuntatauteja.
Lasten rokotuksilla pystytään ehkäisemään monia aiemmin yleisiä ja pahimmillaan hengenvaarallisia sairauksia. Pienimmät lapset ovat suurimmassa vaarassa sairastua.
Suomessa rokottaminen aloitettiin jo 1800-luvun alkupuolella, kun kansalaisia alettiin rokottaa isorokkoa vastaan, mutta Suomi oli pitkään korkean lapsikuolleisuuden maa.
Mielipiteen- ja sananvapaus on yksi keskeisistä ihmisoikeuksista. Onneksi elämme yhteiskunnassa, jossa erilaisten näkemysten esille tuominen on mahdollista. Tärkeää kuitenkin on, että esitetyt tiedot ovat ajantasaisia ja todenperäisiä, eivätkä ainakaan tietoisesti harhaan johtavia. Lääkäreiden, samoin kuin muun terveydenhuollon henkilöstön, osalta vaatimukset laadukkaan viestinnän osalta ovat erityisen korkeita. Tämä koskee myös koronarokotteita.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee neljännen koronarokoteannoksen antamista riskiryhmiin kuuluville 70–79-vuotiaille. Riskiryhmiin kuuluvat esimerkiksi vaikeaa sydän- tai keuhkosairautta ja diabetesta sairastavat. Ikä ja perussairaudet lisäävät vakavan koronavirustaudin riskiä, joten suositus mahdollistaa suurimman terveyshyödyn saavuttamisen.
Haastattelussa molekyylilääketieteen professori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutista.
Koronaviruspandemian taltuttamiseksi on otettu käyttöön aivan uudenlaisia, ennätyksellisen nopeasti kehitettyjä rokotteita. Näiden rokotteiden taustalla olevaa teknologiaa on kuitenkin tutkittu jo yli parikymmentä vuotta ja käytetty menestyksekkäästi useissa potilastutkimuksissa esimerkiksi syöpien hoidossa.
Kansainvälistä rokotusviikkoa vietetään vuosittain huhtikuun viimeisellä viikolla (24.-30. huhtikuuta). Teemaviikon tavoitteena on suojella kaikenikäisiä ihmisiä taudeilta edistämällä rokotteiden käyttöä. Rokotukset säästävät miljoonia ihmishenkiä vuosittain, ja ne ovat tunnetusti yksi maailman menestyksekkäimmistä ja kustannustehokkaimmista terveystoimista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen puutiaisaivotulehdustapausten määrä kasvoi viime vuonna huomattavasti edellisvuosiin verrattuna. Vuonna 2021 raportoitiin 150 puutiaisaivotulehdustapausta, ja vuosina 2017–2020 tapauksia kirjattiin 69–91/vuosi. Tapausmäärien kasvua voivat selittää ilmastonmuutos, tietoisuus puutiaisten välittämistä taudeista sekä kotimaan matkailun ja ulkoilun lisääntyminen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee kolmannen koronarokoteannoksen antamista riskiryhmiin kuuluville 12–17-vuotiaille, kun toisesta rokoteannoksesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta. Tehosteannoksia on jo aiemmin tarjottu voimakkaasti immuunipuutteisille vähintään 12-vuotiaille. Kolmansia rokoteannoksia suositellaan myös riskiryhmiin kuulumattomille 12–17-vuotiaille, jos se on tarpeen muun kuin lääketieteellisen syyn, kuten matkustamisen, vuoksi.
