THL:n tartuntatautirekisterin mukaan Suomessa todettiin 16 tuhkarokkotapausta vuonna 2018. Edellisvuonna tapauksia todettiin 11.
Tapausten lisääntymisessä näkyvät Euroopan ja maailman epidemiatilanteet. Moni tuhkarokkotartunta saapuikin Suomeen ulkomaanmatkan tuliaisena leviten lähinnä perhepiirissä. Erityisesti Pohjanmaalla tartunnan riski oli suuri alueen matalan rokotuskattavuuden vuoksi. Nopeat ja tehokkaat torjuntatoimet estivät kuitenkin epidemian kehittymisen.
Punkit eli puutiaiset lähtevät liikkeelle heti keväällä, kun lämpötila nousee pysyvästi plussan puolelle. Suomessa punkkeja on tavattu lähes koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Eniten punkkeja on rannikkoalueilla ja saaristossa. Katso punkkien levinneisyyskartta.
Tanskassa tehty laaja tutkimus osoittaa, että MPR-rokotus ei lisää lapsen riskiä sairastua autismiin.
Tuhkarokkoa esiintyy parhaillaan epidemian laajuisesti useissa Euroopan maissa, joissa rokotuskattavuus ei ole riittävän korkea. Tuhkarokkotartuntoja on havaittu tänäkin talvena myös Suomessa; tänne tartunnat saapuvat usein ulkomaanmatkojen tuliaisina.
Influenssatapaukset lisääntyvät Suomessa tasaiseen tahtiin ja epidemiakynnyksen arvioidaan ylittyvän tammikuun aikana. Muun Euroopan ja Yhdysvaltain kausi-influenssan valtaviruksena on ollut kaksi A-virusta, joista etenkin sikainfluenssan jälkeläinen eli A(H1N1) on ollut yleinen. Myös toista A-viruksen alatyyppiä, A(H3N2) on havaittu.
Tänä vuonna kansallisessa rokotusohjelmassa on käytössä aiempaa kattavampi, neljältä virustyypiltä suojaava influenssarokote. Rokotusohjelmaan kuuluu sekä nenäsumutteena (2-6 vuotiaille lapsille) annettava että pistettävä influenssarokote, jotka molemmat antavat viimevuotista rokotetta laajemman suojan.
Eurooppalainen väestön rokotussuojaa kasvattava hanke The European Joint Action on Vaccination on käynnistynyt syyskuussa. Yhteishankkeeseen osallistuu 17 EU-maata, sekä Norja, Serbia, Bosnia ja Herzegovina. Suomesta mukana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL toteutti tutkimuksen tytöille annetusta HPV-rokotteesta vuosina 2013–2015. Tutkimuksessa selvitettiin rokotteen riskiä lisätä autoimmuunisairauksia. Tutkittavia oli noin 241 000 ja näistä noin puolet, 56 prosenttia otti rokotteen. HPV-rokote ehkäisee HPV-virustartuntaa ja sen aiheuttamia kohdunkaulan syövän esiasteita.
Ensi kertaa on osoitettu ihmisen papilloomavirukselta (HPV) suojaavien rokotteiden ehkäisevän pahanlaatuisia HPV:n aiheuttamia syöpiä naisilla. Havainnon teki suomalais-ruotsalainen Tampereen yliopiston koordinoima tutkijaryhmä. Havainto tehtiin suomalaisten, satunnaistettujen HPV-rokotettujen ja verrokkikohorttien rekisteriseurannassa.
Valtakunnallisesta rokotusrekisteristä nähdään, että alle kolmevuotiaiden influenssarokotusten kattavuus parani 3 prosenttiyksikköä edellisestä kaudesta. Myös kaikkien 65 vuotta täyttäneiden influenssarokotusten kattavuus parani hieman, ollen nyt 48 prosenttia.
Jäykkäkouristusrokotteen tehosteiden väliä on pidennetty 10 vuodesta 20 vuoteen työikäisillä. Jäykkäkouristuksista on tullut hyvin harvinaisia Suomessa ja keskimäärin vasta-ainetasot suomalaisessa väestössä ovat korkeat.
Valtakunnallisen rokotusrekisterin rokotuskattavuusraportti kertoo, että vuonna 2015 syntyneiden lasten rokotuskattavuus on koko Suomessa hyvä. Eroja rokotteiden ja alueiden välillä kuitenkin löytyy.
Espanjassa tehty tutkimus ikääntyneiden influenssarokottamisesta valottaa, että ikääntyneiden kannattaisi ottaa rokote ainakin kaksi kertaa. Jo kahdella influenssarokotteella voi saada suojan vakavaa tehohoitoa vaativaan sairauteen.
Maksuttomat influenssarokotukset ovat käynnistyneet marraskuussa koko Suomessa. Influenssarokotus on erityisen tärkeä 65 vuotta täyttäneille, raskaana oleville ja pitkäaikaissairaille.
Vastaa Kansallisen lääkeinformaatioverkoston kyselytutkimukseen sähköisen lääketiedon tarpeista ja tietolähteiden käytöstä.
Rotavirusrokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2009. Tämän jälkeen rotaviruksesta aiheutuneet sairaalahoidot ovat vähentyneet jopa 93 % alle 5-vuotiailla lapsilla.
Valtakunnallisen rokotusrekisterin tuoreesta papilloomarokotuskattavuusraportista ilmenee, että vuonna 2004 syntyneistä, eli tänä vuonna 13-vuotiaista tytöistä 70 prosenttia on saanut kohdunkaulan syöpää ehkäisevän papilloomavirus- eli HPV-rokotteen.
Euroopassa jyllää huolestuttava tuhkarokkoepidemia ja kesän aikana on raportoitu satoja uusia tapauksia. Suomessa on raportoitu viidestä tuhkarokkotartunnasta, viimeksi aikuisella, joka ei ollut saanut rokotetta tautia vastaan.
Harva aikuinen muistaa huolehtia rokotteidensa uusimisesta. Rokotustietojen selvittäminen on haastavaa, sillä tiedot ovat hajallaan sen mukaan, missä julkisissa ja yksityisissä terveydenhuollon toimipaikoissa henkilö on saanut rokotteita. Tulevaisuudessa pistettävien rokotteiden tiedot tallennetaan Kanta-arkistoon.
Vesirokkorokotukset aloitetaan syyskuussa. Ensimmäisenä rokotetaan vesirokolta säästyneet lapset puolentoista vuoden iästä viidesluokkalaisiin. Lapset tullaan rokottamaan tavallisten ikäkausitarkastusten yhteydessä eli koululaiset terveydenhoitajakäynneillä ja nuoremmat neuvolassa.
