Rokottaminen koronavirusta vastaan aloitettiin Suomessa joulukuun 2020 lopulla1. Tähän mennessä 1 524 252 suomalaista on saanut rokotteen. Mielipidetutkimusten perusteella selkeä enemmistö suomalaisista on ottamassa tai jo ottanut rokotteen ja uskoo koronarokotteiden turvallisuuteen ja tehoon.
Koronavirusrokotteiden tehosta Suomessa on saatu ensimmäisiä alustavia tutkimustuloksia. Niiden mukaan rokotus vähensi sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia ikääntyneillä keskimäärin 74 prosenttia (95 % luottamusväli 42–88 %) ja riskiryhmiin kuuluvilla keskimäärin 84 prosenttia (95 % luottamusväli 34–96 %).
Miten pandemiat syntyvät, miten niitä ehkäistään ja mitä olemme oppineet koronaviruspandemiasta?
Pandemia on maailmanlaajuinen, yllättäen alkava epidemia. Pandemiat lähtevät liikkeelle jostain eläinkunnasta peräisin olevasta mikrobista – useimmiten viruksesta – joka siirtyy ihmiseen lähikontaktissa eläimen kanssa.
Sähköisen rokotuskortin käyttöönotto etenee. Kanta-palveluiden Omakantaan avattiin tammikuussa rokotusosio, josta on tarkoitus kehittää kattava tietokanta saaduista rokotteista. Tietokannasta muodostuu kansalaisen sähköinen rokotuskortti, jonka on tarkoitus korvata paperiset todistukset.
Uusi koronavirus (SARS-CoV-2) aiheuttaa ensisijaisesti pisaratartuntana leviävän äkillisen hengitystieinfektion, jonka taudinkuva voi vaihdella lähes oireettomasta vakavaan. Korkea ikä erityisesti perussairauteen liittyneenä lisää vakavan taudin ja kuoleman riskiä.
Rokotustieto.fi:n vierasblogissa Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet kertoo, mitkä tekijät vaikuttavat laumasuojan kannalta riittävän rokotekattavuuden muodostumiseen.
Minulta kysytään usein, kuinka korkea rokotuskattavuuden pitää olla, jotta laumasuoja voidaan saavuttaa. Yhtä usein väistän kysymyksen toteamalla, että tarkkaa lukua ei voi antaa. Mitä korkeampi rokotuskattavuus on, sitä helpompaa on epidemian tukahduttaminen.
Koronavirusta vastaan on kehitteillä rokotteita eri puolilla maailmaa. Kehitystyö on edennyt ennätyksellistä vauhtia, ja Euroopan lääkevirasto EMA:ssa on parhaillaan käynnissä useita koronarokotteen myyntilupa-arviointeja. Ensimmäisen rokotteen arvellaan saavan myyntiluvan Suomessa vielä ennen vuodenvaihdetta.
Euroopan lääkevirasto EMA on aloittanut nopeutetun myyntilupa-arvioinnin neljännelle koronavirusrokotteelle. Rokotteen laatua, turvallisuutta ja tehokkuutta arvioidaan samoilla kriteereillä kuin normaalissakin myyntilupaprosessissa.
Suurin osa kunnista on aloittanut influenssarokotukset marraskuun alkupuolella. Rokottautuminen on erityisen tärkeää koronapandemian aikana, sillä influenssan ja koronan yhdistelmä lisää vakavan sairastumisen riskiä.
Riskiryhmään kuuluvat saavat rokotteen maksutta oman terveyskeskuksensa kautta. Muut voivat ottaa rokotteen omakustanteisesti tai mahdollisesti työterveyshuollon kautta.
Maksuttoman rokotteen saavat kaikki:
Rokotustietojen ensisijainen tietolähde on yhä tänä päivänä käsin täytetty rokotuskortti. Omakantapalveluun liitetty digitaalinen rokotuskortti sai keväällä toteutetussa kyselyssä suomalaisilta vahvan tuen: uudistusta kannatti 87 prosenttia. Rokotustietojen digitalisointi helpottaisi omien rokotustietojen tarkistamisen lisäksi myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä.
Euroopan lääkevirasto EMA on aloittanut nopeutetun myyntilupa-arvioinnin kahdelle koronavirusrokotteelle. Nopeutettu arviointi eli ns. ”rolling review” mahdollistaa lupaavien rokotteiden myyntiluvan hyväksymisen normaalia aikataulua nopeammin esimerkiksi pandemian aikana.
Suomen neuvoloissa on jo yli sadan vuoden ajan annettu lasten terveysneuvontaa. Neuvoloissa annettujen rokotusten avulla Suomesta on pystytty hävittämään monia lapsille hengenvaarallisia tartuntatauteja.
Sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt poikien HPV-rokotukset osaksi kansallista rokotusohjelmaa. HPV-rokotukset tullaan siis jatkossa antamaan koko ikäluokalle. Poikien rokotukset voitaisiin aloittaa elokuussa 2020.
Rokotusohjelman mukaan HPV-rokotukset aloitettaisiin peruskoulun 5. luokalla, eli suositeltuna kohderyhmänä ovat 11–12 -vuotiaat. Rokotukset tulisi järjestää myös täydennysrokotuksina 7.–9. -luokkien pojille lukuvuosien 2020–2021 ja 2021–2022 aikana.
Kansainvälistä rokotusviikkoa vietetään huhtikuun viimeisellä viikolla (24.-30. huhtikuuta). Teemaviikon tavoitteena on suojella kaikenikäisiä ihmisiä taudeilta edistämällä rokotteiden käyttöä. Rokotukset säästävät miljoonia ihmishenkiä vuosittain, ja ne ovat tunnetusti yksi maailman menestyksekkäimmistä ja kustannustehokkaimmista terveystoimista. Siitä huolimatta maailmassa on kuitenkin edelleen lähes 20 miljoonaa lasta, jotka eivät saa tarvitsemiaan rokotteita.
Puutiaisaivotulehdus on TBE-viruksen aiheuttama aivotulehdus, joka leviää puutiaisen pureman välityksellä Se voi aiheuttaa kuumeilua, epämääräistä pahaa oloa ja sairauden tunnetta noin viikon ajan, minkä jälkeen vajaa kolmasosa sairastuneista saa varsinaisen aivotulehduksen viikon kuumeettoman jakson jälkeen. Aivotulehduksen hoito voi vaatia sairaalahoitoa ja aiheuttaa pitkäaikaisia hermostollisia jälkioireita.
