Suurin osa kunnista on aloittanut influenssarokotukset marraskuun alkupuolella. Rokottautuminen on erityisen tärkeää koronapandemian aikana, sillä influenssan ja koronan yhdistelmä lisää vakavan sairastumisen riskiä.
Riskiryhmään kuuluvat saavat rokotteen maksutta oman terveyskeskuksensa kautta. Muut voivat ottaa rokotteen omakustanteisesti tai mahdollisesti työterveyshuollon kautta.
Maksuttoman rokotteen saavat kaikki:
Rokotustietojen ensisijainen tietolähde on yhä tänä päivänä käsin täytetty rokotuskortti. Omakantapalveluun liitetty digitaalinen rokotuskortti sai keväällä toteutetussa kyselyssä suomalaisilta vahvan tuen: uudistusta kannatti 87 prosenttia. Rokotustietojen digitalisointi helpottaisi omien rokotustietojen tarkistamisen lisäksi myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä.
Euroopan lääkevirasto EMA on aloittanut nopeutetun myyntilupa-arvioinnin kahdelle koronavirusrokotteelle. Nopeutettu arviointi eli ns. ”rolling review” mahdollistaa lupaavien rokotteiden myyntiluvan hyväksymisen normaalia aikataulua nopeammin esimerkiksi pandemian aikana.
Suomen neuvoloissa on jo yli sadan vuoden ajan annettu lasten terveysneuvontaa. Neuvoloissa annettujen rokotusten avulla Suomesta on pystytty hävittämään monia lapsille hengenvaarallisia tartuntatauteja.
Sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt poikien HPV-rokotukset osaksi kansallista rokotusohjelmaa. HPV-rokotukset tullaan siis jatkossa antamaan koko ikäluokalle. Poikien rokotukset voitaisiin aloittaa elokuussa 2020.
Rokotusohjelman mukaan HPV-rokotukset aloitettaisiin peruskoulun 5. luokalla, eli suositeltuna kohderyhmänä ovat 11–12 -vuotiaat. Rokotukset tulisi järjestää myös täydennysrokotuksina 7.–9. -luokkien pojille lukuvuosien 2020–2021 ja 2021–2022 aikana.
Kansainvälistä rokotusviikkoa vietetään huhtikuun viimeisellä viikolla (24.-30. huhtikuuta). Teemaviikon tavoitteena on suojella kaikenikäisiä ihmisiä taudeilta edistämällä rokotteiden käyttöä. Rokotukset säästävät miljoonia ihmishenkiä vuosittain, ja ne ovat tunnetusti yksi maailman menestyksekkäimmistä ja kustannustehokkaimmista terveystoimista. Siitä huolimatta maailmassa on kuitenkin edelleen lähes 20 miljoonaa lasta, jotka eivät saa tarvitsemiaan rokotteita.
Puutiaisaivotulehdus on TBE-viruksen aiheuttama aivotulehdus, joka leviää puutiaisen pureman välityksellä Se voi aiheuttaa kuumeilua, epämääräistä pahaa oloa ja sairauden tunnetta noin viikon ajan, minkä jälkeen vajaa kolmasosa sairastuneista saa varsinaisen aivotulehduksen viikon kuumeettoman jakson jälkeen. Aivotulehduksen hoito voi vaatia sairaalahoitoa ja aiheuttaa pitkäaikaisia hermostollisia jälkioireita.
Rokotteet kuuluvat lääketieteen suurimpiin saavutuksiin. Rokotteiden kehittämisestä kertooHelsingin yliopiston infektiosairauksien professori, Meilahden Rokotetutkimuskeskus MeVacin johtaja Anu Kantele.
Rokotustarpeen arviointi pari kuukautta ennen matkaa on tärkeä osa matkalle valmistautumista. Jokaisen matkailijan tulisi varmistua, että kaikki kansallisen rokotusohjelman rokotukset ovat voimassa. Muiden rokotusten tarve riippuu matkailijan iästä ja terveydentilasta sekä matkakohteesta, matkan kestosta ja luonteesta. Esimerkiksi influenssarokotetta suositellaan riskiryhmiin kuuluville henkilöille ja keltakuumerokotteesta vaaditaan todistus useissa maissa.
Influenssaepidemia ei ole vielä alkanut Suomessa, ja tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu joitakin yksittäisiä influenssa A- ja B-löydöksiä. Influenssakauden huippuviikot ajoittuvat yleensä vuoden alkuun, joten influenssarokote kannattaa hankkia ennen vuodenvaihdetta. Influenssavirukset muuntautuvat vilkkaasti, joten rokotus suojaa vain yhden influenssakauden kerrallaan.
Papilloomavirus eli HPV (human papilloma virus) on monen eri syövän taustatekijä. Se aiheuttaa infektioita iholla ja sukupuolielimissä, ja osa sukupuolielinten oireettomista HPV-infektioista etenee kohdunkaulan, emättimen, ulkosynnyttimien, siittimen tai peräaukon syöviksi. HPV aiheuttaa myös pään ja kaulan alueen syöpiä.
Hepatiitti eli maksatulehdus on toiseksi tappavin tauti heti tuberkuloosin jälkeen ja siihen sairastuu 9 kertaa enemmän ihmisiä kuin HIV:iin. A- ja B-hepatiitteja voidaan ehkäistä rokotuksin.
THL:n tartuntatautirekisterin mukaan Suomessa todettiin 16 tuhkarokkotapausta vuonna 2018. Edellisvuonna tapauksia todettiin 11.
Tapausten lisääntymisessä näkyvät Euroopan ja maailman epidemiatilanteet. Moni tuhkarokkotartunta saapuikin Suomeen ulkomaanmatkan tuliaisena leviten lähinnä perhepiirissä. Erityisesti Pohjanmaalla tartunnan riski oli suuri alueen matalan rokotuskattavuuden vuoksi. Nopeat ja tehokkaat torjuntatoimet estivät kuitenkin epidemian kehittymisen.
Punkit eli puutiaiset lähtevät liikkeelle heti keväällä, kun lämpötila nousee pysyvästi plussan puolelle. Suomessa punkkeja on tavattu lähes koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Eniten punkkeja on rannikkoalueilla ja saaristossa. Katso punkkien levinneisyyskartta.
Tanskassa tehty laaja tutkimus osoittaa, että MPR-rokotus ei lisää lapsen riskiä sairastua autismiin.
