Rokotustieto.fi-sivuston Maahanmuuttajat-osio on julkaistu nyt myös somaliksi. Maahanmuuttajat-osio antaa tietoa tarpeellisista rokotuksista ja rokotusohjelmasta Suomeen muuttaneille henkilöille.
Sosiaali- ja terveysalan lisäksi monien muiden eri alojen työntekijät tarvitsevat rokotuksia työnsä vuoksi.
Rokotuksia tarvitsevat työssään monet sosiaali- ja terveysalan työtekijät sekä muutkin ammattiryhmät. Työhön liittyvien tartuntavaarojen takia annettavat rokotukset saa työterveyshuollosta.
Pneumokokkirokotetta tarjotaan nyt maksutta myös astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastaville 65–84-vuotiaille sekä voimakkaasti immuunipuutteisille alle 75-vuotiaille.
Kausi-influenssa ja sen jälkitaudit koskettavat joka talvi kaikenikäisiä ihmisiä. Euroopassa noin 50 miljoonaa ihmistä sairastuu niihin vuosittain. Tehokkain keino taudilta suojautumisessa on influenssarokotus. Kuinka tulevaisuudessa voidaan yhä tehokkaammin torjua muuntuvat influenssavirukset ja suojata ihmisiä taudilta?
Koronavirus (SARS-CoV-2) aiheuttaa ensisijaisesti pisaratartuntana leviävän äkillisen hengitystieinfektion, jonka taudinkuva voi vaihdella lähes oireettomasta vakavaan. Korkea ikä erityisesti perussairauteen liittyneenä lisää vakavan taudin ja kuoleman riskiä.
Iäkkäiden kannattaa rokottautua, jotta vakavien sairauksien uhka pienenisi ja toimintakyky ei pääsisi huononemaan. Pitämällä rokotussuojansa ajan tasalla ikäihmiset voivat viettää mahdollisimman täysipainoisia elämää.
Valtakunnallisen rokotusrekisterin mukaan viime syksynä yläkoulun aloittaneiden vuonna 2009 syntyneiden tyttöjen papilloomavirus- eli HPV-rokotuskattavuus oli 79 % ja samanikäisten poikien kattavuus 71 %. Rokotuskattavuus vaihtelee eri alueiden välillä.
Euroopan Unionin syöväntorjuntaohjelman yksi kärkihankkeista tähtää ihmisen papilloomaviruksen (HPV, human papillomavirus) aiheuttamien syöpien hävittämiseen vuoteen 2030 mennessä EU:n alueella. EU:n tavoitteena on yli 90 % rokotuskattavuus tytöillä ja rokotuskattavuuden merkittävä nostaminen pojilla.
Lasten rokotuksilla pystytään ehkäisemään monia aiemmin yleisiä ja pahimmillaan hengenvaarallisia sairauksia. Pienimmät lapset ovat suurimmassa vaarassa sairastua.
Suomessa rokottaminen aloitettiin jo 1800-luvun alkupuolella, kun kansalaisia alettiin rokottaa isorokkoa vastaan, mutta Suomi oli pitkään korkean lapsikuolleisuuden maa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin vuonna 2022 yhteensä 123 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2021, jolloin tapauksia oli 148. Aiempina vuosina tapauksia on ollut alle sata.
Kansainvälistä rokotusviikkoa vietetään vuosittain huhtikuun viimeisellä viikolla (24.–30.4.). Teemaviikon tavoitteena on suojella ihmisiä taudeilta edistämällä rokotteiden käyttöä. Rokotukset säästävät miljoonia ihmishenkiä vuosittain, ja ne ovat tunnetusti yksi maailman menestyksekkäimmistä ja kustannustehokkaimmista terveystoimista.
Rokotteita tulisi hyödyntää entistä enemmän.
Ennen matkalle lähtöä on syytä saattaa rokotukset ajan tasalle. Lisärokotukset ovat joskus tarpeen. Myös maahanmuuttajat tarvitsevat usein lisärokotuksia.
Matkavarausten ja -lippujen ohella matkailijan täytyy huolehtia myös rokotuksista.
Lääkehoidon päivä on lääkkeiden käyttäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteinen valtakunnallinen teemapäivä, jota vietetään tänä vuonna 16.3. teemalla "Lääkehoidon avaimet – sujuvuutta lääkehoitopolullesi".
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alustavan analyysin mukaan koronarokotuksilla estettiin yli 7300 koronataudista johtuvaa kuolemaa ajalla 27.12.2020–31.3.2022. Lisäksi rokotuksilla saatettiin estää yli tuhat kuolemaa, joissa koronatauti olisi ollut myötävaikuttavana tekijänä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt alle 12-vuotiaiden lasten koronarokotesuosituksia. Koronarokotteita ei suositella kaikille lapsille, mutta yksilöllisen arvion perusteella osa lapsista voi hyötyä rokotteesta.
