Uusi koronavirus (SARS-CoV-2) aiheuttaa ensisijaisesti pisaratartuntana leviävän äkillisen hengitystieinfektion, jonka taudinkuva voi vaihdella lähes oireettomasta vakavaan. Korkea ikä erityisesti perussairauteen liittyneenä lisää vakavan taudin ja kuoleman riskiä.

HPV- eli papilloomavirusrokotteen antamisaikaa on väliaikaisesti pidennetty lukuvuoden 2022–2023 loppuun saakka. Rokotussarja voidaan aloittaa, kunnes nuori täyttää 18 vuotta. Rokotusajan pidennys johtuu koronapandemiasta. Pandemian vuoksi kaikkia rokotuksia ei ole välttämättä ehditty antamaan suunnitellussa aikataulussa, ja nuorten HPV-rokotukset laahaavatkin nyt jäljessä.

Lasten rokotuksilla pystytään ehkäisemään monia aiemmin yleisiä ja pahimmillaan hengenvaarallisia sairauksia. Pienimmät lapset ovat suurimmassa vaarassa sairastua.

Suomessa rokottaminen aloitettiin jo 1800-luvun alkupuolella, kun kansalaisia alettiin rokottaa isorokkoa vastaan, mutta Suomi oli pitkään korkean lapsikuolleisuuden maa. 

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee neljännen koronarokoteannoksen antamista riskiryhmiin kuuluville 70–79-vuotiaille. Riskiryhmiin kuuluvat esimerkiksi vaikeaa sydän- tai keuhkosairautta ja diabetesta sairastavat. Ikä ja perussairaudet lisäävät vakavan koronavirustaudin riskiä, joten suositus mahdollistaa suurimman terveyshyödyn saavuttamisen. 

Haastattelussa molekyylilääketieteen professori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutista.

Koronaviruspandemian taltuttamiseksi on otettu käyttöön aivan uudenlaisia, ennätyksellisen nopeasti kehitettyjä rokotteita. Näiden rokotteiden taustalla olevaa teknologiaa on kuitenkin tutkittu jo yli parikymmentä vuotta ja käytetty menestyksekkäästi useissa potilastutkimuksissa esimerkiksi syöpien hoidossa. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen puutiaisaivotulehdustapausten määrä kasvoi viime vuonna huomattavasti edellisvuosiin verrattuna. Vuonna 2021 raportoitiin 150 puutiaisaivotulehdustapausta, ja vuosina 2017–2020 tapauksia kirjattiin 69–91/vuosi. Tapausmäärien kasvua voivat selittää ilmastonmuutos, tietoisuus puutiaisten välittämistä taudeista sekä kotimaan matkailun ja ulkoilun lisääntyminen.

Lääketiedon määrä on kasvanut huimasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten kirjallista tietoa oli saatavilla hyvin niukasti ja digitaalista ei vielä lainkaan. Nykyisin tietoa on mahdollista etsiä kirjallisten tietolähteiden lisäksi internetissä, jonne kuka tahansa voi perustaa verkkosivuston ja tietojen oikeellisuutta ei valvota lainkaan.

Kunnat voivat jatkossa tarjota koronarokotuksia kaikille 5–11-vuotiaille. Valtioneuvosto muutti koronarokotuksia koskevaa asetusta siten, että koronarokotuksen voivat saada Suomessa kaikki 5 vuotta täyttäneet. Asetus tuli voimaan 23.12.2021. Aiemmin koronarokotetta tarjottiin vain 5–11-vuotiaille, jotka kuuluvat vakavan koronavirustaudin riskiryhmään.

Influenssa on tavallista flunssaa paljon rajumpi tauti, jonka jälkitaudit voivat pahimmillaan johtaa kuolemaan. Se on ainoa perinteinen hengitystieinfektio, johon on olemassa rokote.

Suomessa ei koronapandemian takia ole ollut influenssaepidemiaa noin puoleentoista vuoteen, joten seuraava epidemia on todennäköisesti aiempaa voimakkaampi.