Julkaisut

Rokotteita tulisi hyödyntää entistä enemmän. 

Mika Rämet 
lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori 

Mielipiteen- ja sananvapaus on yksi keskeisistä ihmisoikeuksista. Onneksi elämme yhteiskunnassa, jossa erilaisten näkemysten esille tuominen on mahdollista. Tärkeää kuitenkin on, että esitetyt tiedot ovat ajantasaisia ja todenperäisiä, eivätkä ainakaan tietoisesti harhaan johtavia. Lääkäreiden, samoin kuin muun terveydenhuollon henkilöstön, osalta vaatimukset laadukkaan viestinnän osalta ovat erityisen korkeita. Tämä koskee myös koronarokotteita.

Uudet asiat on helppo mieltää pelottaviksi. Miksi esimerkiksi käyttää täysin uutta RNA-rokoteteknologiaa koronatautia vastaan, kun on olemassa jo pitkään käytössä olleita, perinteisempiä tapoja rokotteiden tuottamiseen?

Suhtaudumme usein uuteen ja tuntemattomaan varauksella. Koronaviruspandemian aikana epäluuloisuutta on liittynyt luonnollisesti myös koronarokotteisiin. Mediassa on esimerkiksi kysytty, voiko mRNA-koronarokote muuttaa ihmisen perimää tai aiheuttaa jotain muuta vakavaa terveyshaittaa.  Oma työkokemukseni tutkijana vaikuttaa suhtautumiseeni rokotteisiin. Olen työskennellyt yli 20 vuotta RNA:n parissa. Itselleni mRNA-rokotteiden teknologia ja vaikutusmekanismi ovat siis hyvin tuttuja. Sen pohjalta tiedän myös, että teknologia on turvallinen.

Rokotustieto.fi:n vierasblogissa Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet kertoo, miksi rokotuksia kannattaa ottaa erityisesti korona-aikana.

Rokotustieto.fi:n vierasblogissa Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet kertoo, mitkä tekijät vaikuttavat laumasuojan kannalta riittävän rokotekattavuuden muodostumiseen.

Minulta kysytään usein, kuinka korkea rokotuskattavuuden pitää olla, jotta laumasuoja voidaan saavuttaa. Yhtä usein väistän kysymyksen toteamalla, että tarkkaa lukua ei voi antaa. Mitä korkeampi rokotuskattavuus on, sitä helpompaa on epidemian tukahduttaminen.