Sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt poikien HPV-rokotukset osaksi kansallista rokotusohjelmaa. HPV-rokotukset tullaan siis jatkossa antamaan koko ikäluokalle. Poikien rokotukset voitaisiin aloittaa elokuussa 2020.
Rokotusohjelman mukaan HPV-rokotukset aloitettaisiin peruskoulun 5. luokalla, eli suositeltuna kohderyhmänä ovat 11–12 -vuotiaat. Rokotukset tulisi järjestää myös täydennysrokotuksina 7.–9. -luokkien pojille lukuvuosien 2020–2021 ja 2021–2022 aikana.
Kansainvälistä rokotusviikkoa vietetään huhtikuun viimeisellä viikolla (24.-30. huhtikuuta). Teemaviikon tavoitteena on suojella kaikenikäisiä ihmisiä taudeilta edistämällä rokotteiden käyttöä. Rokotukset säästävät miljoonia ihmishenkiä vuosittain, ja ne ovat tunnetusti yksi maailman menestyksekkäimmistä ja kustannustehokkaimmista terveystoimista. Siitä huolimatta maailmassa on kuitenkin edelleen lähes 20 miljoonaa lasta, jotka eivät saa tarvitsemiaan rokotteita.
Puutiaisaivotulehdus on TBE-viruksen aiheuttama aivotulehdus, joka leviää puutiaisen pureman välityksellä Se voi aiheuttaa kuumeilua, epämääräistä pahaa oloa ja sairauden tunnetta noin viikon ajan, minkä jälkeen vajaa kolmasosa sairastuneista saa varsinaisen aivotulehduksen viikon kuumeettoman jakson jälkeen. Aivotulehduksen hoito voi vaatia sairaalahoitoa ja aiheuttaa pitkäaikaisia hermostollisia jälkioireita.
Rokotteet kuuluvat lääketieteen suurimpiin saavutuksiin. Rokotteiden kehittämisestä kertooHelsingin yliopiston infektiosairauksien professori, Meilahden Rokotetutkimuskeskus MeVacin johtaja Anu Kantele.
Rokotustarpeen arviointi pari kuukautta ennen matkaa on tärkeä osa matkalle valmistautumista. Jokaisen matkailijan tulisi varmistua, että kaikki kansallisen rokotusohjelman rokotukset ovat voimassa. Muiden rokotusten tarve riippuu matkailijan iästä ja terveydentilasta sekä matkakohteesta, matkan kestosta ja luonteesta. Esimerkiksi influenssarokotetta suositellaan riskiryhmiin kuuluville henkilöille ja keltakuumerokotteesta vaaditaan todistus useissa maissa.
Influenssaepidemia ei ole vielä alkanut Suomessa, ja tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu joitakin yksittäisiä influenssa A- ja B-löydöksiä. Influenssakauden huippuviikot ajoittuvat yleensä vuoden alkuun, joten influenssarokote kannattaa hankkia ennen vuodenvaihdetta. Influenssavirukset muuntautuvat vilkkaasti, joten rokotus suojaa vain yhden influenssakauden kerrallaan.
Papilloomavirus eli HPV (human papilloma virus) on monen eri syövän taustatekijä. Se aiheuttaa infektioita iholla ja sukupuolielimissä, ja osa sukupuolielinten oireettomista HPV-infektioista etenee kohdunkaulan, emättimen, ulkosynnyttimien, siittimen tai peräaukon syöviksi. HPV aiheuttaa myös pään ja kaulan alueen syöpiä.
Hepatiitti eli maksatulehdus on toiseksi tappavin tauti heti tuberkuloosin jälkeen ja siihen sairastuu 9 kertaa enemmän ihmisiä kuin HIV:iin. A- ja B-hepatiitteja voidaan ehkäistä rokotuksin.
THL:n tartuntatautirekisterin mukaan Suomessa todettiin 16 tuhkarokkotapausta vuonna 2018. Edellisvuonna tapauksia todettiin 11.
Tapausten lisääntymisessä näkyvät Euroopan ja maailman epidemiatilanteet. Moni tuhkarokkotartunta saapuikin Suomeen ulkomaanmatkan tuliaisena leviten lähinnä perhepiirissä. Erityisesti Pohjanmaalla tartunnan riski oli suuri alueen matalan rokotuskattavuuden vuoksi. Nopeat ja tehokkaat torjuntatoimet estivät kuitenkin epidemian kehittymisen.
Punkit eli puutiaiset lähtevät liikkeelle heti keväällä, kun lämpötila nousee pysyvästi plussan puolelle. Suomessa punkkeja on tavattu lähes koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Eniten punkkeja on rannikkoalueilla ja saaristossa. Katso punkkien levinneisyyskartta.
Tanskassa tehty laaja tutkimus osoittaa, että MPR-rokotus ei lisää lapsen riskiä sairastua autismiin.
Tuhkarokkoa esiintyy parhaillaan epidemian laajuisesti useissa Euroopan maissa, joissa rokotuskattavuus ei ole riittävän korkea. Tuhkarokkotartuntoja on havaittu tänäkin talvena myös Suomessa; tänne tartunnat saapuvat usein ulkomaanmatkojen tuliaisina.
Influenssatapaukset lisääntyvät Suomessa tasaiseen tahtiin ja epidemiakynnyksen arvioidaan ylittyvän tammikuun aikana. Muun Euroopan ja Yhdysvaltain kausi-influenssan valtaviruksena on ollut kaksi A-virusta, joista etenkin sikainfluenssan jälkeläinen eli A(H1N1) on ollut yleinen. Myös toista A-viruksen alatyyppiä, A(H3N2) on havaittu.
Tänä vuonna kansallisessa rokotusohjelmassa on käytössä aiempaa kattavampi, neljältä virustyypiltä suojaava influenssarokote. Rokotusohjelmaan kuuluu sekä nenäsumutteena (2-6 vuotiaille lapsille) annettava että pistettävä influenssarokote, jotka molemmat antavat viimevuotista rokotetta laajemman suojan.
Eurooppalainen väestön rokotussuojaa kasvattava hanke The European Joint Action on Vaccination on käynnistynyt syyskuussa. Yhteishankkeeseen osallistuu 17 EU-maata, sekä Norja, Serbia, Bosnia ja Herzegovina. Suomesta mukana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL toteutti tutkimuksen tytöille annetusta HPV-rokotteesta vuosina 2013–2015. Tutkimuksessa selvitettiin rokotteen riskiä lisätä autoimmuunisairauksia. Tutkittavia oli noin 241 000 ja näistä noin puolet, 56 prosenttia otti rokotteen. HPV-rokote ehkäisee HPV-virustartuntaa ja sen aiheuttamia kohdunkaulan syövän esiasteita.
Ensi kertaa on osoitettu ihmisen papilloomavirukselta (HPV) suojaavien rokotteiden ehkäisevän pahanlaatuisia HPV:n aiheuttamia syöpiä naisilla. Havainnon teki suomalais-ruotsalainen Tampereen yliopiston koordinoima tutkijaryhmä. Havainto tehtiin suomalaisten, satunnaistettujen HPV-rokotettujen ja verrokkikohorttien rekisteriseurannassa.
Valtakunnallisesta rokotusrekisteristä nähdään, että alle kolmevuotiaiden influenssarokotusten kattavuus parani 3 prosenttiyksikköä edellisestä kaudesta. Myös kaikkien 65 vuotta täyttäneiden influenssarokotusten kattavuus parani hieman, ollen nyt 48 prosenttia.
