Iäkkäiden kannattaa rokottautua, jotta vakavien sairauksien uhka pienenisi ja toimintakyky ei pääsisi huononemaan. Pitämällä rokotussuojansa ajan tasalla ikäihmiset voivat viettää mahdollisimman täysipainoisia elämää.
Valtakunnallisen rokotusrekisterin mukaan viime syksynä yläkoulun aloittaneiden vuonna 2009 syntyneiden tyttöjen papilloomavirus- eli HPV-rokotuskattavuus oli 79 % ja samanikäisten poikien kattavuus 71 %. Rokotuskattavuus vaihtelee eri alueiden välillä.
Euroopan Unionin syöväntorjuntaohjelman yksi kärkihankkeista tähtää ihmisen papilloomaviruksen (HPV, human papillomavirus) aiheuttamien syöpien hävittämiseen vuoteen 2030 mennessä EU:n alueella. EU:n tavoitteena on yli 90 % rokotuskattavuus tytöillä ja rokotuskattavuuden merkittävä nostaminen pojilla.
Lasten rokotuksilla pystytään ehkäisemään monia aiemmin yleisiä ja pahimmillaan hengenvaarallisia sairauksia. Pienimmät lapset ovat suurimmassa vaarassa sairastua.
Suomessa rokottaminen aloitettiin jo 1800-luvun alkupuolella, kun kansalaisia alettiin rokottaa isorokkoa vastaan, mutta Suomi oli pitkään korkean lapsikuolleisuuden maa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin vuonna 2022 yhteensä 123 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2021, jolloin tapauksia oli 148. Aiempina vuosina tapauksia on ollut alle sata.
Kansainvälistä rokotusviikkoa vietetään vuosittain huhtikuun viimeisellä viikolla (24.–30.4.). Teemaviikon tavoitteena on suojella ihmisiä taudeilta edistämällä rokotteiden käyttöä. Rokotukset säästävät miljoonia ihmishenkiä vuosittain, ja ne ovat tunnetusti yksi maailman menestyksekkäimmistä ja kustannustehokkaimmista terveystoimista.
Rokotteita tulisi hyödyntää entistä enemmän.
Ennen matkalle lähtöä on syytä saattaa rokotukset ajan tasalle. Lisärokotukset ovat joskus tarpeen. Myös maahanmuuttajat tarvitsevat usein lisärokotuksia.
Matkavarausten ja -lippujen ohella matkailijan täytyy huolehtia myös rokotuksista.
Lääkehoidon päivä on lääkkeiden käyttäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteinen valtakunnallinen teemapäivä, jota vietetään tänä vuonna 16.3. teemalla "Lääkehoidon avaimet – sujuvuutta lääkehoitopolullesi".
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alustavan analyysin mukaan koronarokotuksilla estettiin yli 7300 koronataudista johtuvaa kuolemaa ajalla 27.12.2020–31.3.2022. Lisäksi rokotuksilla saatettiin estää yli tuhat kuolemaa, joissa koronatauti olisi ollut myötävaikuttavana tekijänä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt alle 12-vuotiaiden lasten koronarokotesuosituksia. Koronarokotteita ei suositella kaikille lapsille, mutta yksilöllisen arvion perusteella osa lapsista voi hyötyä rokotteesta.
Mika Rämet
lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori
Tämän kauden influenssarokotteiden jakelu on käynnistynyt syyskuussa, ja rokotukset on jo aloitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Muiden maksuttomaan influenssarokotukseen oikeutettujen ryhmien, kuten 65 vuotta täyttäneiden sekä alle 7-vuotiaiden lasten, rokotukset aloitetaan loka-marraskuussa.
Tutkimuksen mukaan lähes kaikki (96 %) suomalaiset pitävät rokottamista tärkeänä vakavien sairauksien estämisessä.
Tutkimus osoittaa, että sähköisellä rokotuskortilla olisi mahdollista parantaa rokotuskattavuutta. 79 % suomalaisista uskoo, että omasta rokotussuojasta pidettäisiin parempaa huolta, jos rokotustiedot löytäisi esimerkiksi sähköisesti rokotuskortista Omakannasta. Lisäksi yli yhdeksän kymmenestä (91 %) haluaisi saada muistutuksen, kun on aika ottaa tehosterokote.
