Suomen neuvoloissa on jo yli sadan vuoden ajan annettu lasten terveysneuvontaa. Neuvoloissa annettujen rokotusten avulla Suomesta on pystytty hävittämään monia lapsille hengenvaarallisia tartuntatauteja.
Mielipiteen- ja sananvapaus on yksi keskeisistä ihmisoikeuksista. Onneksi elämme yhteiskunnassa, jossa erilaisten näkemysten esille tuominen on mahdollista. Tärkeää kuitenkin on, että esitetyt tiedot ovat ajantasaisia ja todenperäisiä, eivätkä ainakaan tietoisesti harhaan johtavia. Lääkäreiden, samoin kuin muun terveydenhuollon henkilöstön, osalta vaatimukset laadukkaan viestinnän osalta ovat erityisen korkeita. Tämä koskee myös koronarokotteita.
Haastattelussa molekyylilääketieteen professori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutista.
Kansainvälistä rokotusviikkoa vietetään vuosittain huhtikuun viimeisellä viikolla (24.-30. huhtikuuta). Teemaviikon tavoitteena on suojella kaikenikäisiä ihmisiä taudeilta edistämällä rokotteiden käyttöä. Rokotukset säästävät miljoonia ihmishenkiä vuosittain, ja ne ovat tunnetusti yksi maailman menestyksekkäimmistä ja kustannustehokkaimmista terveystoimista.
Uudet asiat on helppo mieltää pelottaviksi. Miksi esimerkiksi käyttää täysin uutta RNA-rokoteteknologiaa koronatautia vastaan, kun on olemassa jo pitkään käytössä olleita, perinteisempiä tapoja rokotteiden tuottamiseen?
Uusi koronavirus (SARS-CoV-2) aiheuttaa ensisijaisesti pisaratartuntana leviävän äkillisen hengitystieinfektion, jonka taudinkuva voi vaihdella lähes oireettomasta vakavaan. Korkea ikä erityisesti perussairauteen liittyneenä lisää vakavan taudin ja kuoleman riskiä.
Suhtaudumme usein uuteen ja tuntemattomaan varauksella. Koronaviruspandemian aikana epäluuloisuutta on liittynyt luonnollisesti myös koronarokotteisiin. Mediassa on esimerkiksi kysytty, voiko mRNA-koronarokote muuttaa ihmisen perimää tai aiheuttaa jotain muuta vakavaa terveyshaittaa. Oma työkokemukseni tutkijana vaikuttaa suhtautumiseeni rokotteisiin. Olen työskennellyt yli 20 vuotta RNA:n parissa. Itselleni mRNA-rokotteiden teknologia ja vaikutusmekanismi ovat siis hyvin tuttuja. Sen pohjalta tiedän myös, että teknologia on turvallinen.
Influenssa on tavallista flunssaa paljon rajumpi tauti, jonka jälkitaudit voivat pahimmillaan johtaa kuolemaan. Se on ainoa perinteinen hengitystieinfektio, johon on olemassa rokote.
Suomessa ei koronapandemian takia ole ollut influenssaepidemiaa noin puoleentoista vuoteen, joten seuraava epidemia on todennäköisesti aiempaa voimakkaampi.
Monet kunnat aloittavat riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset marraskuun alussa. Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävää hyötyä.
Maksutta influenssarokotteen saavat
Rokotustieto.fi:n vierasblogissa Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet kertoo, miksi rokotuksia kannattaa ottaa erityisesti korona-aikana.
Kansallinen koronarokotustodistus on nyt saatavilla Omakannasta. Todistus sisältää tiedon henkilön saamista koronarokotuksista, ja todistuksen saa jo ensimmäisestä rokotuskerrasta. Alkuvaiheessa tiedot tulevat näkyviin suurelle osalle rokotetuista viiveellä.
Terveydenhuollon ammattilaisten rokotuskattavuudessa näkyy vaihtelua ammattiryhmittäin ja alueittain. Määrällisesti eniten on rokotettu lähi- ja sairaanhoitajia. Suhteutettuna eri ammattikuntien kokoon lääkäreistä on kuitenkin rokotettu suurempi osa kuin hoitajista.
Vuonna 2020 Suomessa todettiin 91 puutiaisaivotulehdus- eli TBE-tapausta. Kasvua tuli lähes kolmannes verrattuna vuoteen 2019, jolloin tapauksia todettiin 69.
