Iäkkäiden kannattaa rokottautua, jotta vakavien sairauksien uhka pienenisi ja toimintakyky ei pääsisi huononemaan. Pitämällä rokotussuojansa ajan tasalla ikäihmiset voivat viettää mahdollisimman täysipainoisia elämää.
Lasten rokotuksilla pystytään ehkäisemään monia aiemmin yleisiä ja pahimmillaan hengenvaarallisia sairauksia. Pienimmät lapset ovat suurimmassa vaarassa sairastua.
Suomessa rokottaminen aloitettiin jo 1800-luvun alkupuolella, kun kansalaisia alettiin rokottaa isorokkoa vastaan, mutta Suomi oli pitkään korkean lapsikuolleisuuden maa.
Ennen matkalle lähtöä on syytä saattaa rokotukset ajan tasalle. Lisärokotukset ovat joskus tarpeen. Myös maahanmuuttajat tarvitsevat usein lisärokotuksia.
Matkavarausten ja -lippujen ohella matkailijan täytyy huolehtia myös rokotuksista.
Suomen neuvoloissa on jo yli sadan vuoden ajan annettu lasten terveysneuvontaa. Neuvoloissa annettujen rokotusten avulla Suomesta on pystytty hävittämään monia lapsille hengenvaarallisia tartuntatauteja.
Haastattelussa molekyylilääketieteen professori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutista.
Influenssa on tavallista flunssaa paljon rajumpi tauti, jonka jälkitaudit voivat pahimmillaan johtaa kuolemaan. Se on ainoa perinteinen hengitystieinfektio, johon on olemassa rokote.
Suomessa ei koronapandemian takia ole ollut influenssaepidemiaa noin puoleentoista vuoteen, joten seuraava epidemia on todennäköisesti aiempaa voimakkaampi.
Miten pandemiat syntyvät, miten niitä ehkäistään ja mitä olemme oppineet koronaviruspandemiasta?
Pandemia on maailmanlaajuinen, yllättäen alkava epidemia. Pandemiat lähtevät liikkeelle jostain eläinkunnasta peräisin olevasta mikrobista – useimmiten viruksesta – joka siirtyy ihmiseen lähikontaktissa eläimen kanssa.
Rokotteet kuuluvat lääketieteen suurimpiin saavutuksiin. Rokotteiden kehittämisestä kertooHelsingin yliopiston infektiosairauksien professori, Meilahden Rokotetutkimuskeskus MeVacin johtaja Anu Kantele.