Rotavirusrokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2009. Tämän jälkeen rotaviruksesta aiheutuneet sairaalahoidot ovat vähentyneet jopa 93 % alle 5-vuotiailla lapsilla.
Valtakunnallisen rokotusrekisterin tuoreesta papilloomarokotuskattavuusraportista ilmenee, että vuonna 2004 syntyneistä, eli tänä vuonna 13-vuotiaista tytöistä 70 prosenttia on saanut kohdunkaulan syöpää ehkäisevän papilloomavirus- eli HPV-rokotteen.
Euroopassa jyllää huolestuttava tuhkarokkoepidemia ja kesän aikana on raportoitu satoja uusia tapauksia. Suomessa on raportoitu viidestä tuhkarokkotartunnasta, viimeksi aikuisella, joka ei ollut saanut rokotetta tautia vastaan.
Harva aikuinen muistaa huolehtia rokotteidensa uusimisesta. Rokotustietojen selvittäminen on haastavaa, sillä tiedot ovat hajallaan sen mukaan, missä julkisissa ja yksityisissä terveydenhuollon toimipaikoissa henkilö on saanut rokotteita. Tulevaisuudessa pistettävien rokotteiden tiedot tallennetaan Kanta-arkistoon.
Vesirokkorokotukset aloitetaan syyskuussa. Ensimmäisenä rokotetaan vesirokolta säästyneet lapset puolentoista vuoden iästä viidesluokkalaisiin. Lapset tullaan rokottamaan tavallisten ikäkausitarkastusten yhteydessä eli koululaiset terveydenhoitajakäynneillä ja nuoremmat neuvolassa.
Kansallisen rokotusohjelman hepatiitti B-rokote lapsille vaihtuu Engerix-B -rokotteesta HBVAXPRO 5 µg -rokotteeksi. Rokote on tarkoitettu alle 16-vuotiaiden lasten rokottamiseen.
MPR-rokote joka antaa suojan sikotautia, vihurirokkoa ja tuhkarokkoa vastaan otettiin rokotusohjelmaan vuonna 1982. Tätä ennen 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa syntyneet nyt lähes 50-vuotiaat eivät todennäköisesti ole saaneet rokotetta.
Luotettavaa tietoa rokotteista -projekti järjesti Vaccines Work -aamuseminaarin medialle ja toimittajille WHO:n European Immunization Week 2017 -tapahtuman merkeissä tiistaina 25.4.2017 Lääketietokeskuksessa. Seminaarissa kuultiin kaksi asiantuntijapuheenvuoroa ja julkaistiin väestökyselyn tulokset.
Tuhkarokkotapaukset ovat lisääntyneet niissä Euroopan maissa, joissa rokotekattavuus on laskenut alle kriittisenä pidetyn 95 prosentin. Eniten tartuntoja on todettu Italiassa ja Romaniassa.
Rokotuskattavuus on Suomessa vielä suurimmaksi osaksi hyvällä tasolla, mutta joillakin alueilla se on jo liian matala. Rokotekriittisyys on Hämeenlinnalaisen neuvolääkäri Anu Mähösen mukaan ollut lievästi nousussa.
Tuhkarokko karkotettiin Suomesta 1990-luvulla hyvän rokotuskattavuuden ansioista, mutta tauti on palannut takaisin viimeisen vuosikymmenen aikana.
Hinkuyskätapauksien määrä on kaksinkertaistunut Suomessa viimeisen vuoden aikana. THL:n tartuntatautirekisteristä selviää, että joulukuussa 2016 varmennettuja tapauksia oli 386, kun edellisvuonna niitä oli vain 165.
Influenssa on monimuotoinen sairaus, joka voi olla oireeton. Pahimmillaan se voi viedä täysin terveen ihmisen tehohoitoon ja johtaa kuolemaan. Vuosittain influenssaan sairastuu Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä.
Hepatiitti B -rokotuksen kohderyhmää laajennetaan marraskuusta lähtien koskemaan kolmea uutta lapsiryhmää sekä miehiä, joilla on seksiä miesten kanssa. Hepatiitti B -rokote ehkäisee viruksen aiheuttamaa vakavaa maksatulehdusta.
Uusi matemaattista mallia hyödyntävä tutkimus HPV-rokotusohjelmasta arvioi, että rokottamalla vain tytöt voidaan torjua lähes kaikki papilloomavirustyyppien HPV16 ja HPV18 aiheuttamat infektiot.
Syksyllä 2015 käynnistetty Rokotusosaamisen koulutuskokonaisuus on kerännyt runsaasti kiitosta terveydenhoitajaksi, sairaanhoitajaksi ja kätilöksi opiskelevilta.
Valtiovarainministeriö ehdottaa vesirokkorokotetta kansalliseen rokotusohjelmaan. Rokotetta on ehdotettu jo muutaman vuoden ajan rokotusohjelmaan muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän taholta.
Hinkuyskä on vakava sairaus, vauvoille se voi olla jopa hengenvaarallinen. Rokotuskattavuuden laskun ja hinkuyskää aiheuttavan bakteerin muuntautumiskyvyn vuoksi tautitapausten määrä on noussut viime vuosina myös kehittyneissä maissa. Suomessa tilanne on toistaiseksi muihin Euroopan maihin verrattuna hyvä aktiivisen tehosterokottamisen ansiosta.
Asiantuntijat ovat olleet pitkään yksimielisiä siitä, että vesirokkorokote kannattaisi sisällyttää kaikkia koskevaan Suomen rokotusohjelmaan. Rokotteen puolesta puhuu muun muassa Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Timo Vesikari.
Kansallisessa rokotusohjelmassa kohdunkaulan syöpää ehkäisevän papillomavirusrokotteen (HPV) annostelussa siirrytään kolmen annoksen rokotussarjasta kahteen annokseen elokuussa 2016.