Torjuttavat taudit

Rokotusten avulla luodaan suojaa tartuntatauteja vastaan. Monet näistä taudeista on saatu jo hävitettyä Suomesta kokonaan ja ne ovat käyneet maailmallakin harvinaisemmiksi rokotusten ansiosta.

Hemofilustaudit

Useita haemophilus influenzae -bakteerin aiheuttamia tauteja, kuten aivokalvontulehdus, kurkunkannentulehdus, keuhkokuume ja verenmyrkytys. Taudit leviävät pisaratartuntana hengitysteitse. Bakteeria on kuutta alatyyppiä, joista tyyppi B aiheuttaa vakavia tauteja, sekä tyypittämätön muoto, joka aiheuttaa välikorvantulehdusta ja poskiontelontulehdusta. Haemophilus influenzae tyyppi B:tä vastaan on Hib-rokote, joka kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Hepatiitti A

Hepatiitti A eli keltatauti on viruksen aiheuttama maksatulehdus, joka tarttuu ulosteiden välityksellä. Tartunnan voi saada huonosti kypsennetyistä ruoista, likaisesta juomavedestä ja jääkuutioista. Silmien ja ihon keltaisuuden lisäksi oireita ovat kuume ja ripuli, joskus jopa hengenvaarallinen maksan toimintahäiriö. Tauti paranee yleensä 2–4 viikossa, mutta uupumus voi jatkua kuukausia tulehduksen laannuttua. Myös oireeton kantaja voi levittää tautia. Keltatauti on hyvin yleinen Välimeren etelä- ja itäpuolella, Venäjällä, Baltiassa ja kehitysmaissa. Rokote kuuluu kansallisessa rokotusohjelmassa riskiryhmille.

Hepatiitti B

Viruksen aiheuttama vakava, tarttuva ja pitkäkestoinen maksatulehdus, joka on maailmalla hyvin yleinen. Tartunnan voi saada esimerkiksi suojaamattomasta seksistä, verikontaktissa hoitotoimenpiteen aikana, lävistyksistä sekä virusta kantavalta äidiltä raskauden tai synnytyksen yhteydessä. Taudin oireita ovat pahoinvointi, väsymys ja ihon keltaisuus. Osa sairastuneista jää taudin kroonisiksi kantajiksi, mikä lisää maksakirroosin ja maksasyövän riskiä. Rokote kuuluu kansallisessa rokotusohjelmassa riskiryhmille.

Hinkuyskä

Bakteeriperäinen tauti, joka aiheuttaa pitkäkestoisia, flunssaa muistuttavia oireita, pitkittyessään puuskittaista yskää. Bakteerit leviävät pisaratartuntana ja tuottavat myrkyllisiä aineita, jotka vaurioittavat limakalvoja ja lamaavat elimistön puolustusmekanismeja. Vauvoilla hinkuyskä voi aiheuttaa hengityskatkoksia ja olla hengenvaarallinen. Rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Influenssa

Kuumeinen ja usein raju hengitysteiden infektiotauti, joka leviää pisaratartuntana. Tavallisesti vuodenvaihteen aikoihin alkavan, 6–8 viikkoa kestävän epidemian aikana virus sairastuttaa 5–15 prosenttia väestöstä. Terveet aikuiset toipuvat influenssasta yleensä 1–2 viikon vuodelevolla. Vanhuksilla ja pikkulapsilla sekä perussairauksia sairastavilla influenssa voi johtaa jälkitauteina korvatulehdukseen tai keuhkokuumeeseen, jopa kuolemaan. Rokote kuuluu kansallisessa rokotusohjelmassa pienille lapsille, yli 65-vuotiaille, riskiryhmille ja heidän lähipiirilleen.

Japanin aivotulehdus

Hyttysen levittämä vakava virusinfektio, jota esiintyy laajalti Aasiassa. Useimmiten oireet, kuume ja päänsärky, ovat lieviä. Osalla tauti etenee aivokalvontulehdukseksi, aivotulehdukseksi tai aiheuttaa pysyviä neurologisia vammoja. Vain pieni osa infektioista johtaa sairastumiseen, mutta sairastuneista jopa 30 prosenttia kuolee. Tavallisella turistimatkalla, joka ei suuntaudu maaseudulle, infektion riski on pieni. Hyttysiltä on silti suojauduttava huolella etenkin hämärän aikaan. Rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, rokotteen voi hankia reseptillä apteekista tai lääkäriasemalta.

Jäykkäkouristus eli tetanus

Kaikkialla maaperässä olevan bakteerin aiheuttama hengenvaarallinen tauti. Tartunnan voi saada esimerkiksi eläinten puremista tai haavaan menneestä mullasta tai hiekasta. Bakteeri lisääntyy haavassa ja vapauttaa vereen hermomyrkkyä. Pienikin määrä myrkkyä lamaa lihasten hermotusta ja pitkälle edennyt jäykkäkouristus johtaa hengityslamaan. Rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Keltakuume

Hyttysen levittämä akuutti, vakava verenvuotokuumeisiin kuuluva virustauti, joka johtaa usein kuolemaan. Kuumeen ja pahoinvoinnin lisäksi tauti voi aiheuttaa munuaisten ja maksan vajaatoimintaa sekä verenvuotoja. Keltakuumetta esiintyy trooppisilla alueilla etenkin kaupunkien ulkopuolella ja viidakko- ja savannialueilla Afrikassa sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa. Joissain maissa matkailijoilta vaaditaan maahan tullessa todistus keltakuumerokotuksesta. Rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, rokotteen voi hankia reseptillä apteekista tai lääkäriasemalta.

Kohdunkaulan syöpä (Papilloomavirusinfektiot)

Papilloomavirus eli HPV (human papilloma virus) on kohdunkaulansyövän merkittävin aiheuttaja. Virusta on noin sataa erilaista tyyppiä. Niistä HPV 16 ja HPV 18 aiheuttavat 70 prosenttia syöpätapauksista. Virus leviää sukupuoliyhteydessä ja suuseksissä. Kondomi pienentää tartuntariskiä. HPV-rokote estää papilloomatartuntoja ja ehkäisee näin kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien syövän esiasteita ja näin ollen myös syöpää. Rokote tehoaa parhaiten, kun se annetaan ennen sukupuolielämän aloittamista. Rokote kuuluu kansallisessa rokotusohjelmassa 11–12-vuotiaille tytöille.

Kolera

Vaarallinen bakteerin aiheuttama tauti, josta seuraa voimakas ripuli. Leviää helposti ulosteiden tai saastuneen ruoan ja juoman välityksellä. Tautia esiintyy lähinnä maissa, joissa on puutteellinen hygienia ja pulaa puhtaasta vedestä. Luonnonkatastrofit ja sodat voivat aiheuttaa koleraepidemioita. Kolera-alueella suositellaan välttämään erityisesti raakoja ruokia ja merenantimia sekä olemaan erityisen tarkka hyvästä käsi- ja wc-hygieniasta. Rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, rokotteen voi hankia reseptillä apteekista tai lääkäriasemalta.

Kurkkumätä

Bakteeriperäinen nielutulehdus, joka voi ulottua myös kurkunpäähän ja keuhkoputkiin. Kurkkumätäbakteerin erittämä voimakas myrkky voi vaurioittaa hermoja ja sydänlihasta. Tauti leviää pisaratartuntana, syljen välityksellä, suudellessa tai esimerkiksi yhteisestä vesipullosta. Kurkkumätä on Suomessa harvinainen rokotusten ansiosta. Rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Lavantauti

Bakteeriperäinen, vakava yleisinfektio, jonka voi saada likaisesta vedestä tai saastuneesta tai huonosti kypsennetystä ruoasta. Korkeaa kuumetta, päänsärkyä, vatsakipua ja ripulia tai ummetusta aiheuttava tauti tapaa arviolta jopa 600 000 ihmistä vuosittain. Tautia esiintyy yleensä kaupunkien ulkopuolella Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, rokotteen voi hankia reseptillä apteekista tai lääkäriasemalta.

Malaria

Alkueläimen aiheuttama vakava, hengenvaarallinen kuumetauti, joka leviää hyttysten pistoista. Oireita ovat kuume, vapina, vilunväristykset ja pahoinvointi. Malariaa esiintyy etenkin trooppisessa Afrikassa, osassa Oseaniaa sekä eteläisessä Aasiassa. Tautia vastaan ei ole vielä rokotetta, vaan se ehkäistään estolääkityksellä. Estolääkkeen valintaan vaikuttavat alueellinen resistenssitilanne sekä matkailijan ikä, muu lääkitys, mahdollinen raskaus, krooniset sairaudet ja matkan kesto. Lääkitys ei tuo täydellistä suojaa. Malaria-alueella kannattaa suojautua hyttysiltä erityisesti pimeän aikaan peittävin vaattein, hyttyskarkotteilla ja nukkumalla hyttysverkon sisällä.

Meningokokkitaudit

Pisaratartuntana leviävä bakteeri, joka voi aiheuttaa aivokalvontulehduksen, vaikean yleisinfektion tai jopa nopeasti kuolemaan johtavan verenmyrkytyksen. Meningokokkitauteja esiintyy etenkin Afrikassa Saharan eteläpuolella Senegalista Etiopiaan. Pieniä, paikallisia epidemioita esiintyy välillä myös Euroopassa, viimeksi Norjassa vuonna 2013. Meningokokkeja on useita tyyppejä, joista merkittävimmät ovat A, B, C, W ja Y. ACWY-meningokokkitauteja vastaan on rokotteita. Kansallisessa rokotusohjelmassa meningokokkirokote annetaan varusmiehille.

Polio

Herkästi etenkin lapsiin tarttuva virustauti. Valtaosassa tapauksia tauti on oireeton. Osalla tauti kehittyy kuumeen, kurkkukivun ja huonovointisuuden jälkeen aivokalvontulehdukseksi, aivotulehdukseksi tai johtaa halvaantumisoireisiin. Vuosia akuutin taudin jälkeen voi kehittyä taudin myöhäisoireita, kuten uupumusta, lihas- ja nivelkipuja. Vaikka polio on hävitetty Suomesta kattavan rokotusohjelman avulla, sitä esiintyy edelleen epidemioina muun muassa Aasiassa, Afrikassa ja Venäjällä. Rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Pneumokokkitaudit

Pneumokokki on merkittävä vakavien bakteeri-infektioiden, kuten aivokalvontulehduksen ja verenmyrkytyksen aiheuttaja Suomessa. Pneumokokki-infektio on usein pikkulasten välikorvantulehdusten syy. Pisaratartuntana leviävän pneumokokin aiheuttamat keuhkokuumeet ja yleisinfektiot ovat influenssan ohella tärkeimmät kuolemaan johtavat infektiotaudit. Lähes kaikki kuolemaan johtavat taudit todetaan vanhuksilla ja työikäisillä, joilla on altistava perussairaus. Rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan pikkulapsilla ja kantasoluhoitoa saavilla potilailla.

Puutiaisaivotulehdus

Puutiaisaivotulehdus, TBE (tick-borne encephalitis) eli puutiaisaivokuume on punkin levittämä virustauti. Viruksen voi saada myös pastöroimattomasta maidosta. Yli puolet infektioista on oireettomia. Runsaan viikon kuluttua punkin eli puutiaisen puremasta nousee kuume, joka kestää vajaan viikon. Kolmasosalla tauti jatkuu 3–21 vuorokauden kuumeettoman vaiheen jälkeen korkeana kuumeena ja keskushermosto-oireina. Osalla oireet pitkittyvät. Suomessa tautia levittäviä punkkeja on pääasiassa Ahvenanmaalla. Rokote annetaan kansallisessa rokotusohjelmassa ahvenanmaalaisille sekä Paraisilla ja Simossa asuville ja näissä kunnissa vähintään 4 viikkoa kesäaikaan oleileville henkilöille. Rokotetta suositellaan lisäksi (apteekista reseptillä) henkilöille, jotka asuvat tai oleskelevat korkean sairastumisriskin alueilla. Punkit levittävät myös borrelioosia eli Lymen tautia, jota vastaan ei ole rokotetta. 

Rotavirustauti

Rotavirus on pikkulasten yleisin ripuli-oksennustaudin aiheuttaja. Vetinen ripuli, oksentelu ja toisinaan kuume kestävät yleensä viitisen vuorokautta. Aikuisilla tauti on harvinaisempi ja lievempi. Tautiin liittyy kuivumisen riski etenkin pienillä vauvoilla. Virus tarttuu hengitysteitse ja kosketustartuntana esimerkiksi leluista ja ovenkahvoista. Suomessa kuolemantapaukset ovat harvinaisia, mutta köyhissä maissa tautiin menehtyy vuosittain arviolta yli puoli miljoonaa lasta. Rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Sikotauti

Sikotauti on sylkirauhasten virustulehdus, jonka oireita ovat kuumeilu ja sylkirauhasten suureneminen ja turvotus kaulan alueella. Sikotaudin komplikaatioita ovat kivestulehdus ja aivokalvontulehdus. Kivestulehdus aiheuttaa lapsettomuutta. Vielä 1980-luvulla sikotauti oli tavallisin aivokalvontulehduksen syy. Sikotauti on kitketty Suomesta rokotusten ansiosta, mutta tautia esiintyy edelleen maailmalla. Rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Tuberkuloosi

Bakteerin aiheuttama yleinen, maailmanlaajuisesti merkittävä ja tappava infektiotauti. Sen tavallisin muoto on keuhkotuberkuloosi, mutta se voi ilmetä myös muissa elimissä. Keuhkotuberkuloosin oireita ovat pitkittynyt, jopa kuukausia kestävä yskä ja limaiset yskökset. Suurin osa tartunnan saaneista ei koskaan sairasta oireista tautia, mutta oireet saattavat puhjeta vuosikymmenten kuluttua vastustuskyvyn heikentyessä esimerkiksi korkean iän takia. Tuberkuloosi on ennen kaikkea köyhien maiden ongelma, mutta tautia on myös Venäjällä ja Baltian alueella. Rokote kuuluu kansallisessa rokotusohjelmassa riskiryhmille.

Tuhkarokko

Virusinfektio, joka alkaa usein hengitystieinfektion oirein ja silmän verkkokalvon tulehduksella. Sen jälkeen vartalolle leviää ihottumaa kasvoista alkaen. Myöhemmin tauti voi kehittyä keuhkokuumeeksi tai välikorvantulehdukseksi. Pelätyin tuhkarokon jälkitauti on aivotulehdus. Tuhkarokko tarttuu pisaratartuntana äärimmäisen herkästi. Jos vasta-aineita ei ole, yli 90 prosenttia sairastuu oltuaan kontaktissa sairaan kanssa. Suomesta tauti on saatu lähes kokonaan hävitettyä; muutamia tapauksia esiintyy vuosittain. Maailmalla tuhkarokko on edelleen yleinen ja tappava, ja epidemian uhka on todellinen Suomessakin rokotuskattavuuden ollessa paikoittain liian matala. Rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Vesikauhu

Rabies eli vesikauhu on viruksen aiheuttama tappava aivokuume. Se tarttuu sairastuneen eläimen puremasta tai jos sairastunut eläin nuolaisee rikkoutunutta ihoa. Taudin oireet, kuume, päänsärky ja huonovointisuus alkavat jopa viikkojen kuluttua tartunnasta. Myöhemmin voi ilmetä hallusinaatioita ja nielemisen laukaisemia kouristuksia. Ne voivat käynnistyä jopa nesteen näkemisestä, mistä nimi vesikauhu. Oireiden alettua tautiin ei ole hoitoa ja potilas menehtyy. Suomessa ei ole rabiesta, mutta tauti on edelleen hyvin yleinen jopa Suomen lähialueilla, kuten Venäjällä ja Baltian maissa. Sitä levittävät esimerkiksi kulkukoirat. Rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, rokotteen voi hankkia reseptillä apteekista tai lääkäriasemalta.

Vesirokko

Varicella zoster -viruksen aiheuttama herkästi tarttuva tauti, jonka oireet tulevat 10–20 vuorokauden kuluttua tartunnasta. Taudille tyypillinen ihottuma leviää pieninä näppyinä, jotka suurenevat ja kehittyvät kutiaviksi rakkuloiksi. Sen jälkeen seuraa kuivumis- ja arpeutumisvaihe, jonka aikana rakkuloihin voi kehittyä bakteeritulehdus. Vesirokon rakkuloita voi esiintyä myös muualla elimistössä, kuten suussa ja keuhkoissa. Vesirokon oireet ovat nuorilla ja aikuisilla sekä raskaana olevilla voimakkaammat kuin lapsilla. Rokon jälkitauteja ovat keuhkokuume ja aivokuume. Sairastamisen jälkeen elimistöön jäävä virus voi aktivoitua vuosienkin jälkeen ja aiheuttaa kivuliaan vyöruusun.

Vesirokkorokote on päätetty lisätä kansalliseen rokotusohjelmaan. Rokote annetaan 18 kk ja 6 v ikäisille lapsille. Seuraavan kuuden vuoden aikana annetaan täydennysrokotukset alle 12-vuotiaille vesirokkoa sairastamattomille lapsille. Rokotteen voivat ottaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-/potilastiloissa työskentelevät henkilöt ja harjoittelussa olevat opiskelijat, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Alustavan suunnitelman mukaan rokotukset alkavat syksyllä 2017.

Vihurirokko

Virusperäinen, usein lievä infektiotauti. Pisaratartuntana leviävän taudin oireita ovat kuume, limakalvojen ärsytysoireet ja imusolmukkeiden turvotus. Hento, usein nopeasti häviävä ihottuma leviää pään alueelta vartaloon ja raajoihin. Vihurirokko voi vahingoittaa sikiötä alkuraskauden aikana. Sikiön vammautumisriski on jopa 75 prosenttia. Vammautuminen ei riipu siitä, onko äidillä taudin oireita. Tauti on kitketty Suomesta, mutta sitä esiintyy edelleen muualla Euroopassa. Rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Vyöruusu

Vesirokko jättää elimistöön varicella zoster -vesirokkovirusta. Jos se aktivoituu uudestaan, seurauksena on kivulias vyöruusu. Rakkulaisen ihottuman lisäksi osa saa pitkäkestoista, voimakasta hermokipua. Noin joka neljäs vesirokon sairastanut saa vyöruusun jossain elämänsä vaiheessa, valtaosa 50 täytettyään. Sairastumisriski, taudin vaikeusaste ja pitkittyvän hermokivun riski lisääntyvät iän myötä. Vyöruusurokote voi vähentää sairastumisriskiä ja hermokipua. Rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, rokotteen voi hankia reseptillä apteekista tai lääkäriasemalta.

Sivu julkaistu 19.8.2015
Sivu päivitetty 21.6.2017