Uusi matemaattista mallia hyödyntävä tutkimus HPV-rokotusohjelmasta arvioi, että rokottamalla vain tytöt voidaan torjua lähes kaikki papilloomavirustyyppien HPV16 ja HPV18 aiheuttamat infektiot.
Syksyllä 2015 käynnistetty Rokotusosaamisen koulutuskokonaisuus on kerännyt runsaasti kiitosta terveydenhoitajaksi, sairaanhoitajaksi ja kätilöksi opiskelevilta.
Valtiovarainministeriö ehdottaa vesirokkorokotetta kansalliseen rokotusohjelmaan. Rokotetta on ehdotettu jo muutaman vuoden ajan rokotusohjelmaan muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän taholta.
Hinkuyskä on vakava sairaus, vauvoille se voi olla jopa hengenvaarallinen. Rokotuskattavuuden laskun ja hinkuyskää aiheuttavan bakteerin muuntautumiskyvyn vuoksi tautitapausten määrä on noussut viime vuosina myös kehittyneissä maissa. Suomessa tilanne on toistaiseksi muihin Euroopan maihin verrattuna hyvä aktiivisen tehosterokottamisen ansiosta.
Asiantuntijat ovat olleet pitkään yksimielisiä siitä, että vesirokkorokote kannattaisi sisällyttää kaikkia koskevaan Suomen rokotusohjelmaan. Rokotteen puolesta puhuu muun muassa Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Timo Vesikari.
Kansallisessa rokotusohjelmassa kohdunkaulan syöpää ehkäisevän papillomavirusrokotteen (HPV) annostelussa siirrytään kolmen annoksen rokotussarjasta kahteen annokseen elokuussa 2016.
Vuonna 2002 syntyneistä tytöistä jo yli 70 prosenttia on saanut vähintään yhden HPV-rokoteannoksen. Valtakunnallisen rokotusrekisterin tuoreen raportin mukaan Suomen HPV-rokotuskattavuus ylittää ensimmäistä kertaa 70 prosenttia.
Antibioottiresistenssi on kasvava, maailmanlaajuinen ongelma. Britanniassa toimiva resistenssiongelmaa selvittävä asiantuntijaryhmä katsoo, että rokottaminen on yksi keino torjua antibioottiresistenssiä.
Vesirokkoon sairastuvat käytännössä kaikki. Taudinkuva vaihtelee lievästä erittäin vaikeaan, jopa henkeä uhkaavaan tautiin. Asiantuntijoiden mukaan rokote hävittäisi vesirokon Suomesta parissa vuodessa. Vesirokkorokotetta on käytetty maailmalla 1990-luvulta lähtien, ja se on osoittautunut rokotettavalle turvalliseksi.
Espoossa ja Oulussa toteutetun kyselytutkimuksen perusteella matalamman koulutus- ja tulotason perheiden äidit suhtautuvat HPV-rokotukseen kriittisemmin kuin paremmassa asemassa olevien perheiden äidit.
Influenssaepidemia on käynnissä koko maassa. Sairastuneilta otetuissa näytteissä on havaittu, että kiertävät virustyypit ovat hyvin samankaltaisia kuin rokotteen virukset (AH1N1pdm09-, AH3N2- ja B-virus) eli kausi-influenssarokote suojaa hyvin tartunnoilta.
Yli miljoonalle suomalaiselle tarjotaan maksuton influenssarokote. Rokote on maksuton pikkulapsille, 65 vuotta täyttäneille, pitkäaikaissairaille ja raskaana oleville. Influenssa voi olla näille ryhmille vaarallinen.
Rokotteen saavat maksutta myös ne, joiden lähipiirissä on edellä mainittu vakavalle influenssalle altis henkilö. Lisäksi maksuttomaan rokotukseen ovat oikeutettuja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, asiakkaiden kanssa työskentelevä lääkehuollon henkilöstö sekä varusmiespalvelukseen astuvat.
Työharjoittelussa tartuntavaaraan joutuvat opiskelijat saavat rokotuksen osana kansallista rokotusohjelmaa elokuusta 2015 alkaen. Rokotuksiin ovat oikeutettuja sekä opintonsa aloittavat että jo parhaillaan opiskelevat, joilla ei ole rokotussuojaa.
Aiemmin maksuttoman rokotteen saivat ulkomaille työharjoitteluun lähteneet terveydenhuollon opiskelijat. Nyt rokotuksen voivat saada myös kotimaassa opiskelevat ja harjoittelevat. Rokotukseen ovat oikeutettuja mm.
Tuhkarokko on herkästi tarttuva rokotuksin ehkäistävä tauti. Sitä esiintyy yhä monissa EU-maissa, joissa rokotuskattavuudet ovat alhaisia. Epidemioita on raportoitu tänä vuonna useissa Berliinin kouluissa Saksassa.
Yhdysvalloissa useissa osavaltiossa tuhkarokkoon on helmikuun 2015 alkuun mennessä sairastunut yli sata henkilöä. Myös Kanadassa ja Meksikossa on todettu tuhkarokkoa. Filippiineillä oli vuonna 2014 iso epidemia, jonka aiheuttaja oli samaa tyyppiä kuin Kaliforniassa.
Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät vuonna 2014 ulkomaille 7,9 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa, joissa yövyttiin kohdemaassa. Etelä-Eurooppaan suuntautuneet matkat lisäsivät suosiotaan.
Viro ja Ruotsi ovat suomalaisten suosituimmat matkakohteet. Matkat Espanjaan ja varsinkin Kanariansaarille lisääntyivät. Suomalaiset matkustivat enenevässä määrin myös Italiaan ja Kreikkaan.