Julkaisut

Kansallinen koronarokotustodistus on nyt saatavilla Omakannasta. Todistus sisältää tiedon henkilön saamista koronarokotuksista, ja todistuksen saa jo ensimmäisestä rokotuskerrasta. Alkuvaiheessa tiedot tulevat näkyviin suurelle osalle rokotetuista viiveellä. 

Terveydenhuollon ammattilaisten rokotuskattavuudessa näkyy vaihtelua ammattiryhmittäin ja alueittain. Määrällisesti eniten on rokotettu lähi- ja sairaanhoitajia. Suhteutettuna eri ammattikuntien kokoon lääkäreistä on kuitenkin rokotettu suurempi osa kuin hoitajista. 

Vuonna 2020 Suomessa todettiin 91 puutiaisaivotulehdus- eli TBE-tapausta. Kasvua tuli lähes kolmannes verrattuna vuoteen 2019, jolloin tapauksia todettiin 69. 

Rokottaminen koronavirusta vastaan aloitettiin Suomessa joulukuun 2020 lopulla¹. Tähän mennessä 1 524 252 suomalaista on saanut rokotteen. Mielipidetutkimusten perusteella selkeä enemmistö suomalaisista on ottamassa tai jo ottanut rokotteen ja uskoo koronarokotteiden turvallisuuteen ja tehoon. 

Sähköisen rokotuskortin käyttöönotto etenee. Kanta-palveluiden Omakantaan avattiin tammikuussa rokotusosio, josta on tarkoitus kehittää kattava tietokanta saaduista rokotteista. Tietokannasta muodostuu kansalaisen sähköinen rokotuskortti, jonka on tarkoitus korvata paperiset todistukset. 

Koronavirusta vastaan on kehitteillä rokotteita eri puolilla maailmaa. Kehitystyö on edennyt ennätyksellistä vauhtia, ja Euroopan lääkevirasto EMA:ssa on parhaillaan käynnissä useita koronarokotteen myyntilupa-arviointeja. Ensimmäisen rokotteen arvellaan saavan myyntiluvan Suomessa vielä ennen vuodenvaihdetta.

Euroopan lääkevirasto EMA on aloittanut nopeutetun myyntilupa-arvioinnin neljännelle koronavirusrokotteelle. Rokotteen laatua, turvallisuutta ja tehokkuutta arvioidaan samoilla kriteereillä kuin normaalissakin myyntilupaprosessissa.

Suurin osa kunnista on aloittanut influenssarokotukset marraskuun alkupuolella. Rokottautuminen on erityisen tärkeää koronapandemian aikana, sillä influenssan ja koronan yhdistelmä lisää vakavan sairastumisen riskiä.

Riskiryhmään kuuluvat saavat rokotteen maksutta oman terveyskeskuksensa kautta. Muut voivat ottaa rokotteen omakustanteisesti tai mahdollisesti työterveyshuollon kautta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt poikien HPV-rokotukset osaksi kansallista rokotusohjelmaa. HPV-rokotukset tullaan siis jatkossa antamaan koko ikäluokalle. Poikien rokotukset voitaisiin aloittaa elokuussa 2020.

Rokotusohjelman mukaan HPV-rokotukset aloitettaisiin peruskoulun 5. luokalla, eli suositeltuna kohderyhmänä ovat 11–12 -vuotiaat. Rokotukset tulisi järjestää myös täydennysrokotuksina 7.–9. -luokkien pojille lukuvuosien 2020–2021 ja 2021–2022 aikana.

Kansainvälistä rokotusviikkoa vietetään huhtikuun viimeisellä viikolla (24.-30. huhtikuuta). Teemaviikon tavoitteena on suojella kaikenikäisiä ihmisiä taudeilta edistämällä rokotteiden käyttöä. Rokotukset säästävät miljoonia ihmishenkiä vuosittain, ja ne ovat tunnetusti yksi maailman menestyksekkäimmistä ja kustannustehokkaimmista terveystoimista. Siitä huolimatta maailmassa on kuitenkin edelleen lähes 20 miljoonaa lasta, jotka eivät saa tarvitsemiaan rokotteita.

Puutiaisaivotulehdus on TBE-viruksen aiheuttama aivotulehdus, joka leviää puutiaisen pureman välityksellä Se voi aiheuttaa kuumeilua, epämääräistä pahaa oloa ja sairauden tunnetta noin viikon ajan, minkä jälkeen vajaa kolmasosa sairastuneista saa varsinaisen aivotulehduksen viikon kuumeettoman jakson jälkeen. Aivotulehduksen hoito voi vaatia sairaalahoitoa ja aiheuttaa pitkäaikaisia hermostollisia jälkioireita.