Rokottaminen koronavirusta vastaan aloitettiin Suomessa joulukuun 2020 lopulla1. Tähän mennessä 1 524 252 suomalaista on saanut rokotteen. Mielipidetutkimusten perusteella selkeä enemmistö suomalaisista on ottamassa tai jo ottanut rokotteen ja uskoo koronarokotteiden turvallisuuteen ja tehoon.
Sähköisen rokotuskortin käyttöönotto etenee. Kanta-palveluiden Omakantaan avattiin tammikuussa rokotusosio, josta on tarkoitus kehittää kattava tietokanta saaduista rokotteista. Tietokannasta muodostuu kansalaisen sähköinen rokotuskortti, jonka on tarkoitus korvata paperiset todistukset.
Koronavirusta vastaan on kehitteillä rokotteita eri puolilla maailmaa. Kehitystyö on edennyt ennätyksellistä vauhtia, ja Euroopan lääkevirasto EMA:ssa on parhaillaan käynnissä useita koronarokotteen myyntilupa-arviointeja. Ensimmäisen rokotteen arvellaan saavan myyntiluvan Suomessa vielä ennen vuodenvaihdetta.
Euroopan lääkevirasto EMA on aloittanut nopeutetun myyntilupa-arvioinnin neljännelle koronavirusrokotteelle. Rokotteen laatua, turvallisuutta ja tehokkuutta arvioidaan samoilla kriteereillä kuin normaalissakin myyntilupaprosessissa.
Suurin osa kunnista on aloittanut influenssarokotukset marraskuun alkupuolella. Rokottautuminen on erityisen tärkeää koronapandemian aikana, sillä influenssan ja koronan yhdistelmä lisää vakavan sairastumisen riskiä.
Riskiryhmään kuuluvat saavat rokotteen maksutta oman terveyskeskuksensa kautta. Muut voivat ottaa rokotteen omakustanteisesti tai mahdollisesti työterveyshuollon kautta.
Sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt poikien HPV-rokotukset osaksi kansallista rokotusohjelmaa. HPV-rokotukset tullaan siis jatkossa antamaan koko ikäluokalle. Poikien rokotukset voitaisiin aloittaa elokuussa 2020.
Rokotusohjelman mukaan HPV-rokotukset aloitettaisiin peruskoulun 5. luokalla, eli suositeltuna kohderyhmänä ovat 11–12 -vuotiaat. Rokotukset tulisi järjestää myös täydennysrokotuksina 7.–9. -luokkien pojille lukuvuosien 2020–2021 ja 2021–2022 aikana.
Kansainvälistä rokotusviikkoa vietetään huhtikuun viimeisellä viikolla (24.-30. huhtikuuta). Teemaviikon tavoitteena on suojella kaikenikäisiä ihmisiä taudeilta edistämällä rokotteiden käyttöä. Rokotukset säästävät miljoonia ihmishenkiä vuosittain, ja ne ovat tunnetusti yksi maailman menestyksekkäimmistä ja kustannustehokkaimmista terveystoimista. Siitä huolimatta maailmassa on kuitenkin edelleen lähes 20 miljoonaa lasta, jotka eivät saa tarvitsemiaan rokotteita.
Puutiaisaivotulehdus on TBE-viruksen aiheuttama aivotulehdus, joka leviää puutiaisen pureman välityksellä Se voi aiheuttaa kuumeilua, epämääräistä pahaa oloa ja sairauden tunnetta noin viikon ajan, minkä jälkeen vajaa kolmasosa sairastuneista saa varsinaisen aivotulehduksen viikon kuumeettoman jakson jälkeen. Aivotulehduksen hoito voi vaatia sairaalahoitoa ja aiheuttaa pitkäaikaisia hermostollisia jälkioireita.
Rokotustarpeen arviointi pari kuukautta ennen matkaa on tärkeä osa matkalle valmistautumista. Jokaisen matkailijan tulisi varmistua, että kaikki kansallisen rokotusohjelman rokotukset ovat voimassa. Muiden rokotusten tarve riippuu matkailijan iästä ja terveydentilasta sekä matkakohteesta, matkan kestosta ja luonteesta. Esimerkiksi influenssarokotetta suositellaan riskiryhmiin kuuluville henkilöille ja keltakuumerokotteesta vaaditaan todistus useissa maissa.
Influenssaepidemia ei ole vielä alkanut Suomessa, ja tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu joitakin yksittäisiä influenssa A- ja B-löydöksiä. Influenssakauden huippuviikot ajoittuvat yleensä vuoden alkuun, joten influenssarokote kannattaa hankkia ennen vuodenvaihdetta. Influenssavirukset muuntautuvat vilkkaasti, joten rokotus suojaa vain yhden influenssakauden kerrallaan.
Papilloomavirus eli HPV (human papilloma virus) on monen eri syövän taustatekijä. Se aiheuttaa infektioita iholla ja sukupuolielimissä, ja osa sukupuolielinten oireettomista HPV-infektioista etenee kohdunkaulan, emättimen, ulkosynnyttimien, siittimen tai peräaukon syöviksi. HPV aiheuttaa myös pään ja kaulan alueen syöpiä.
