Tuhkarokko voi aiheuttaa epidemian – rokotuskattavuus paikoin liian matala

Tuhkarokko karkotettiin Suomesta 1990-luvulla hyvän rokotuskattavuuden ansioista, mutta tauti on palannut takaisin viimeisen vuosikymmenen aikana. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista selviää, että tuhkarokkoa estävän MPR-rokotteen rokotuskattavuus on vielä keskimäärin 95 prosenttia, mutta monissa kaupungeissa ja kunnissa kattavuus on huonompi.

”Laaja alueellinen vaihtelu on iso huoli. Vaikka kunnan tasolla kattavuus olisi hyvä, yksittäisissä kylissä ja kouluissa voi olla kymmeniä, jopa satoja rokottamattomia lapsia. Jos joukkoon tulee yksikin tautitapaus, tuhkarokkoepidemian mahdollisuus on suuri” THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoo.

Tutkimusten mukaan laumaimmuniteetin raja on 95 prosentin rokotuskattavuus. Jos rokotuskattavuus on tätä pienempi, kasvaa myös rokottamattomien sairastumisriski. Suomessa on 61 kuntaa, joissa tuhkarokkorokotuksen saa alle 95 prosenttia lapsista. Näihin sisältyy lukuisia kasvukeskuksia, joissa on paljon lapsia.

Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi ja yksi sairastunut tartuttaa noin 15–17 muuta. Taudille altistuneiden määrät voivat olla suuria, kuten Kainuussa tapahtui yhden tuhkarokkopotilaan altistettua 150 henkeä terveyskeskuksen ja sairaalan päivystyksessä. Näiden ihmisten jäljittämiseen kului neljän terveydenhoitajan, kahden osastonhoitajan ja 1,5 lääkärin työpäivä. Yhteensä 62 ihmistä rokotettiin.

Euroopassa on vuosittain tuhkarokkoepidemioita, joissa sairastuu tuhansia ihmisiä. Suomalaiset myös matkustavat paljon, joten tautia on tarjolla koko ajan.

Lähteet