Raskaus ja imetys
Raskaana olevien rokottamisen hyödyt ja haitat punnitaan aina tarkoin. Moni rokote on eduksi sekä äidin että lapsen terveydelle. Rokotussuoja kannattaa hoitaa kuntoon jo raskautta suunnitellessa.
- On ymmärrettävää, että raskaana olevaa huolettavat rokotukset ja niiden mahdolliset sivuvaikutukset itselle ja kehittyvälle sikiölle. Omasta rokotussuojasta kannattaakin keskustella äitiysneuvolassa.
- Äidin kattava rokotussuoja on tärkeä, sillä vasta-aineet äidin elimistössä pääsevät istukan kautta sikiöön ja antavat suojaa lapsen ensimmäisten elinkuukausien aikana.
- Kaikille odottaville äideille suositellaan kausi-influenssarokotetta sekä koronavirusrokotetta. Äidin lisäksi influenssarokote voi suojata myös lasta sekä raskauden aikana että syntymän jälkeen. Raskaus voi lisätä riskiä sairastua vakavaan koronatautiin.
- Kurkkumätä-jäykkäkouristusrokote voidaan antaa raskauden aikana samalla tavoin kuin muutenkin. Kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskärokotteen voi antaa myös raskauden aikana, mieluiten loppuraskaudessa. Muita ei-eläviä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita annetaan raskauden aikana, jos sairastumisen riski on korkea.
- Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita ei yleensä anneta raskauden aikana. Huolena on, että taudinaiheuttaja voi tartuttaa sikiön ja aiheuttaa samantapaista haittaa kuin varsinainen taudinaiheuttaja. Huoli on kuitenkin lähinnä teoreettinen.
- Muiden rokotusten antamista harkitaan tarpeen mukaan.
- Raskautta suunnittelevan kannattaa täydentää rokotussuojansa jo ennen raskaaksi tuloa. Kattava rokotussuoja turvaa raskauden kulkua ja kehittyvää sikiötä.
- Erityisesti vesirokkorokotus sekä tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaava MPR-rokote kannattaa ottaa mieluiten jo 1-3 kuukautta ennen raskaaksituloa. Nämä rokotteet sisältävät eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia, eikä rokotteita yleensä anneta raskaana oleville. Vesirokon sairastaminen raskauden aikana on vaaraksi äidille ja sikiölle.
Lue lisää lähteistä