VIERASBLOGI: Informaatiota ja disinformaatiota

Mielipiteen- ja sananvapaus on yksi keskeisistä ihmisoikeuksista. Onneksi elämme yhteiskunnassa, jossa erilaisten näkemysten esille tuominen on mahdollista. Tärkeää kuitenkin on, että esitetyt tiedot ovat ajantasaisia ja todenperäisiä, eivätkä ainakaan tietoisesti harhaan johtavia. Lääkäreiden, samoin kuin muun terveydenhuollon henkilöstön, osalta vaatimukset laadukkaan viestinnän osalta ovat erityisen korkeita. Tämä koskee myös koronarokotteita.

Koronarokotteisiin liittyy paljon virheellisiä ja/tai harhaanjohtavia väitteitä

Maailmalla liikkuu huomattava määrä väärää tietoa liittyen koronarokotteisiin. Myös suomalaisilta sivustoilta löytyy virheellisiä väittämiä, joista osaa sanotaan lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon henkilöiden näkemyksiksi. Kommentoin alla joitain selvästi virheellisiä tai harhaanjohtavia väitteitä.

1) WHO:n mukaan lapsia ei tule rokottaa.
  • Tällä hetkellä WHO suosittaa kaikkien korkeassa riskissä vaikealla koronataudille olevien lasten rokottamista samalla prioriteetilla kuin riskiryhmiin kuuluvien aikuisten. Koska perusterveillä lapsilla covid-19 on lievempi kuin aikuisilla, niin WHO suosittaa korkeampaa prioriteettia riskiryhmiin kuuluville, iäkkäille ja terveydenhuollon henkilöstölle.
  • Tällä hetkellä Suomessa koronarokotetta tarjotaan kaikille 5 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille. Rokotusta suositellaan kaikille yli 12-vuotiaille sekä 5–11-vuotiaille lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin tai joiden lähipiirissä on vakavasti immuunipuutteisia ihmisiä.
2)  Käytettäviltä koronarokotteilta puuttuu virallinen myyntilupa.
  • Rokotteiden hyväksynnässä EU:n alueella on normaali käytäntö, että pandemiatilanteessa aluksi rokote saa ehdollisen myyntiluvan kolmannen vaiheen (faasi 3) tutkimusten perusteella. Vastaavalla tavalla on toimittu esimerkiksi ebolaa vastaan kehitetyn rokotteen osalta. Tässä ei siis ole mitään erikoista tai poikkeuksellista koronarokotteiden osalta.
3) Rokotteita ei ole tutkittu alle 16-vuotiailla, raskaana olevilla, monisairailla eikä Covid-19-taudin sairastaneilla. Lasten koronarokotetutkimukseen osallistuvat altistetaan vaaralliseen kokeiluun.
  • Lapsille suunnatussa koronarokotetutkimuksessa, johon Rokotetutkimuskeskus osallistuu, käytetään koronarokotetta, jolla on ehdollinen myyntilupa 5-vuotta täyttäneille lapsille. Rokotteen tutkimus on edennyt siten, että ensin sitä on tutkittu yli 16-vuotiailla (myös vakavan koronataudin riskiryhmiin kuuluvilla), sitten 12–15-vuotiailla, sen jälkeen 5–11-vuotiailla ja nyt sitä nuoremmilla.
  • Kyseessä ei ole kokeilu, vaan kliininen tutkimus. Suomessa tutkimuksen on hyväksynyt Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, sekä Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta, TUKIJA.
4) Covid-19- taudin sairastaminen antaa paremman suojan kuin rokotus, josta aiemmin tautiin sairastuneilla on kohonnut riski saada haittavaikutuksia.
  • Suoja koronavirusta vastaan muodostuu rokotusten ja virukselle luontaisen altistumisen kautta. Suoja luonnollisen altistuksen jälkeen voi tosiaan olla laaja-alaisempi virukselle altistuneilla johtuen laajemmasta puolustusreaktiosta koronaviruksen eri osia vastaan. Toisaalta rokotteilla voidaan saada korkeampia määriä vasta-aineita kuin sairastetun taudin jälkeen. Oleellista on kuitenkin suojata rokotteella niitä, jotka tautia eivät ole saaneet. Sairastettu tauti ei ole myöskään este koronarokotteen ottamiselle.
5) Rokotus ei anna riittävää suojaa Covid-19-taudin tartuntaa vastaan. Maailmalta on raportoitu tuhansia tapauksia, joissa henkilö sairastuu koronaan rokotuksesta huolimatta.
  • Tämä on toki totta, sillä koronarokotteiden antama suoja ei ole 100 %. Rokotteet vähentävät merkitsevästi vakavan koronataudin riskiä. Rokotusten avulla voidaan myös estää taudin tarttumista, mutta tartuntasuojan vahvuus sekä kesto vaihtelevat paljon eri varianttien välillä ja riippuu myös siitä, kuinka kauan rokotteen saamisesta on kulunut aikaa. Vaikka koronarokotteet eivät pystyneet pysäyttämään koronaviruspandemiaa, on niiden merkitys ollut valtava kuolleisuuden ja vakavien sairastumisten estämisessä. Tammikuussa julkaistun mallinnuksen perusteella yksin Yhdysvalloissa rokotuskampanja pelasti noin puolen vuoden aikana arviolta 250 000 henkeä ja esti 1,1 miljoonaa sairaalahoitojaksoa.
6) Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on saanut koronarokotteista huomattavasti enemmän haittailmoituksia kuin aikoinaan narkolepsiaa aiheuttaneesta Pandemrix-rokotteesta.
  • Ilmoitettujen haittavaikutusten osalta on hyvä huomata, että ilmoitetulla tapahtumalla (esimerkiksi kuolema) ja rokotuksella ei välttämättä ole ollut syy-seuraussuhdetta, vaan ainoastaan ajallinen yhteys. Haittavaikutusilmoitukset ovat ilmoittajan omia havaintoja, eivätkä ne tarkoita, että rokotteen ja havaittujen vaikutusten välinen mahdollinen yhteys olisi vahvistettu. Lisäksi valtaosa haittavaikutuksista on ollut odotettuja rokotereaktioita, kuten kuumereaktioita, paikallisreaktioita jne. Toki koronarokotteisiin on liittynyt myös vakavia haittavaikutuksia, kuten adenovirusrokotteisiin liittyneet vakavat verenhyytymisjärjestelmän häiriöt. Näihin on liittynyt myös valitettavia kuolemantapauksia. Vastaavasti mRNA-rokotteisiin yhdistetään tehosteannoksen jälkeinen sydänlihastulehduksen riski nuorilla miehillä. Onneksi valtaosassa tapaukset ovat olleet lieviä ja ohimeneviä. Haittavaikutusten seuranta toki jatkuu ja on erityisen tärkeää lasten ja nuorten osalta. 
7)  Lasten tartuntamääriä pyritään Suomessa kasvattamaan, jotta Rokotetutkimuskeskuksen koronarokotetutkimus saadaan toteutettua.
  • Tutkimuksen kannalta taudin ilmaantuvuudella ei ole merkitystä, koska rokotteen tehon osoittamiseen riittää vähäinen koronatapausten määrä. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on määrittää sopiva rokoteannos eri ikäryhmissä, selvittää millainen puolustusvaste rokotteella saadaan lapsilla, kartoittaa millaisia rokotereaktiota aiheutuu ja varmistaa, että lapsilla rokotteeseen ei liity mitään yllättäviä haittoja. Nämä keskeisimmät tavoitteet saavutetaan riippumatta vallitsevasta koronatilanteesta.

Lopuksi vielä muistutus mittasuhteista. Jos muutama lääkäri väittää jotakin, se ei tarkoita, että yleisesti lääkärit ovat tätä mieltä, saati alan asiantuntijat. Jos esimerkiksi 25 suomalaista lääkäriä allekirjoittaa vetoomuksen, se tarkoittaa, että noin 27 275 Suomessa asuvaa lääkäriä ei ole sitä allekirjoittanut.

 

Mika Rämet
lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori
Rokotetutkimuskeskus

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus pyrkii lisäämään tietoa rokotteista ja on sen vuoksi mukana toteuttamassa lasten koronarokotetutkimusta.

 

Lisätietoa