Koulutus ja tulotaso yhteydessä perheenäitien asenteisiin HPV-rokotusta kohtaan

Espoossa ja Oulussa toteutetun kyselytutkimuksen perusteella matalamman koulutus- ja tulotason perheiden äidit suhtautuvat HPV-rokotukseen kriittisemmin kuin paremmassa asemassa olevien perheiden äidit.

HPV-rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmassa 11–12-vuotiaille tytöille. Kolmen rokotuksen sarja annetaan osana kouluterveydenhuoltoa.

Perheen yhteiskunnallisella asemalla vaikutusta asenteisiin

Tulosten perusteella korkeampi koulutus, parempi ammattiasema ja korkea tulotaso lisäsivät vastaajan myönteisyyttä HPV-rokotetta kohtaan. Kriittisimmin HPV-rokotteeseen suhtautuivat vähemmän koulutetut ja alemmassa ammattiasemassa olevat, joiden tulotaso oli matalampi. Tässä ryhmässä myös luottamus viranomaisiin oli heikompi kuin HPV-rokotteeseen myönteisesti suhtautuvassa ryhmässä.

Tutkimusaineistosta ei selvinnyt eroja kaupunkien välillä. Sen sijaan uskonnollisuus näytti tutkimuksen mukaan lisäävän vastaajan kriittistä asennetta rokotetta kohtaan. Kaikissa vastaajaryhmissä pelko odottamattomista haittavaikutuksista oli yleisin HPV-rokotteeseen liitetty negatiivinen asia.

Tulosten perusteella ei voida tehdä yleistäviä päätelmiä kaikkien 6.–9.-luokkalaisten tyttöjen äitien asenteista eivätkä tulokset välttämättä kuvaa vastaajan asenteita kaikkia rokotteita kohtaan. Yli puolet kriittisistääkin vastaajista oli ottanut itselleen tai perheenjäsenelleen jonkin rokotusohjelman ulkopuolisen rokotteen, useimmin hepatiitti- tai puutiaisaivokuumerokotteen.

Rokotusohjelman tavoitteena tasapuolisuus

Tutkimuksen tekijä farmaseutti, FM Pauliina Leivo pitää huolestuttavana, että matalamman tulotason perheet jättävät eri syistä ottamatta rokotteen tyttärelleen ja valinta heijastuu tyttärien terveyteen kauas tulevaisuudessa. Kansallisen rokotusohjelman yksi tavoite on tasapuolisuus ja kattava suoja koko ikäluokalle perheen asemasta riippumatta. Kansallisessa rokotusohjelmassa 11–12 -vuotiaat tytöt saavat rokotteen maksutta.

Tutkimuksessa saatiin 685 vastausta, joista 44 % oli Espoosta ja 56 % Oulusta.

Lähteet: