Iäkkäillä on erityisen hyvät syyt rokottautua

Iäkkäiden kannattaa rokottautua, jotta vakavien sairauksien uhka pienenisi ja toimintakyky ei pääsisi huononemaan. Pitämällä rokotussuojansa ajan tasalla ikäihmiset voivat viettää mahdollisimman täysipainoisia elämää.

− Iäkkäiden rokottautuminen on tärkeää, koska ikääntyminen huonontaa immuunipuolustusta ja vastustuskykyä, jolloin ihmisen sairastumisalttius kasvaa. Jos tulehdussairaus iskee, sen seuraukset ovat ikääntyneillä vakavampia kuin nuoremmilla ikäryhmillä, sanoo Itä-Suomen yliopiston geriatrian professori Eija Lönnroos.

Rokotuksilla estetään vakavien sairauksien puhkeamista ja vähennetään ennenaikaisen kuoleman riskiä. Kun sairaus ja siitä johtuva toimintakyvyn lasku vältetään, ikäihmiset voivat paremmin panostaa elämänlaatunsa säilyttämiseen.

− Ikääntyneet eivät yleensä pelkää rokotuksia. Moni heistä muistaa vielä ajan, jolloin samoja sairauksia, joita nyt estetään rokotteilla, sairastettiin ilman rokotesuojaa. Kun on nähnyt, kuinka esimerkiksi tuhkarokko ja muut perinteiset lastentaudit aiheuttivat vammautumista, rokotukset tuntuvat hyvältä asialta, Lönnroos kertoo.

Mitä rokotteita iäkkäiden pitäisi ottaa

Suomessa rokotesuoja saadaan jo neuvolassa annettavilla, kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvilla perusrokotteilla, joita täydennetään tehosterokotteilla. Yli 65-vuotiaiden tulisi ottaa maksuton kurkkumätä- ja jäykkäkouristusrokote. Kyseessä on tehosterokote, joka uusitaan 65 vuotta täyttäneillä 10 vuoden välein. Yli 65-vuotiaiden olisi hyvä ottaa myös maksuton vuosittainen influenssarokote. Tietyille riskiryhmille, kuten kantasolusiirteen saaneille ja vaikeaa munuaissairautta sairastaville alle 75-vuotiaille, annetaan lisäksi maksuton pneumokokkirokote.

Pneumokokkirokote suosituksena

Vakava pneumokokki-infektio voi aiheuttaa muun muassa keuhkokuumeen ja verenmyrkytyksen eli sepsiksen. 

− Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksen mukaan henkilöiden, joilla on sairautensa tai lääkityksensä vuoksi erityisen suuri riski saada vakava pneumokokki-infektio, tulisi ottaa maksullinen pneumokokkirokotus, Lönnroos sanoo.

− Kaikille yli 75-vuotiaille on hyötyä pneumokokkirokotteen ottamisesta, mutta sitä ei ole vielä otettu Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan. Esimerkiksi meillä Kuopiossa kaupunki on lähettänyt kaikille yli 50-vuotiaille kirjeen, jossa kerrotaan, että pneumokokkirokote olisi hyvä käydä ottamassa.

Koronarokotukset etenevät

Tänä syksynä Suomessa annetaan jo neljänsiä koronarokotteita. Niitä annettiin ensin voimakkaasti immuunipuutteisille, sitten yli 70-vuotiaille, sen jälkeen 18−69-vuotiaille riskiryhmäläisille ja viimeiseksi 60−69-vuotiaille, jotka eivät kuulu riskiryhmiin. Viimeisenkin ryhmän rokottaminen on jo käynnissä, mutta eri paikkakunnilla rokotteita annetaan eri tahtiin. 

Vakavasti immuunipuutteisille henkilöille annetaan jo viidensiä koronarokotteita. THL suosittaa viidennen tehosterokoteannoksen ottamista, kun neljännestä rokoteannoksesta on kulunut 4−6 kuukautta.

Ylivarovaisuudesta kohti normaalia

Koronapandemian alussa annetut tiukat eristäytymisohjeet jättivät monen ikäihmisen mieleen pelon tartunnan saamisesta. 

− On ymmärrettävää, että ylikorostunut varovaisuus on voinut jäädä päälle. Liika varovaisuus voi kuitenkin heikentää elämänlaatua ja toimintakykyä oleellisesti, Lönnroos sanoo.

− Haluaisin rohkaista yhä eristäytyviä ihmisiä paluuseen kohti normaalia, toiminnallista ja osallistuvaa elämää. Rokotteet kannattaa ottaa. Halutessaan lisäsuojana voi käyttää suojausteholtaan hyvää FFP2-luokan maskia. Sen kanssa uskaltaa mennä tapahtumiin ja tavata muita ihmisiä.

Maksullinen vyöruusurokote

Kaikilla vesirokon sairastaneilla on riski sairastua vyöruusuun. Vesirokkovirus jää lymyilemään elimistöön, ja ihmisen oman vastustuskyvyn heikentyessä virus voi aktivoitua uudelleen ja aiheuttaa kivuliaan, rakkulaisen ihomuutoksen vartalolle tai kasvoihin. Akuutti kipuvaihe on harmillinen vaiva, mutta kroonistuessaan jälkikipu voi monilla huonontaa elämänlaatua tuntuvasti. Krooninen jälkikipu voi kestää kuukausia ja jopa vuosia.

− Vyöruusun ehkäisemiseksi on olemassa maksullinen rokote. Uusin Suomessa myyntiin tullut vyöruusurokote on hyvätehoinen ja turvallinen myös iäkkäille, mutta sen haittapuolena on melkoinen hinta, Lönnroos kertoo.

Sairauksien vaikutus rokottautumiseen

Jos ikääntyneellä on joku vakava perussairaus, on sitäkin tärkeämpää ylläpitää rokotuksia. Perussairaus itsessään on Lönnroosin mukaan vain harvoin este rokottamiselle.

− Mikäli tulossa on suunniteltu elinsiirto tai syöpähoitojen aloittaminen, kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa siitä, milloin rokotukset on parasta ottaa. Niiden ottaminen esimerkiksi ennen hoitojen aloittamista voi olla tarpeen. 

Muuta huomioon otettavaa

Rokotuspoliklinikoilla on hyvää asiantuntemusta rokotteista sekä niiden mahdollisista jälkioireista.

− Haittana on lähinnä rokotuskohdan kudosarkuus, mutta useimmiten oireita ei edes tule. Lieviäkin haittoja tulee vain osalle ihmisistä. Aiemmista allergisista reaktioista tulisi mainita etukäteen rokottajalle, Lönnroos sanoo. 

Palveluasunnoissa asuvat voidaan rokottaa kotonaan, ja kotisairaanhoito rokottaa sekä kodeissa että hoitokodeissa. Yleensä hoitopaikka järjestää rokotukset keskitetysti, mutta ikääntyneet itse tai heidän läheisensä voivat tiedustella, onko rokotuksia tulossa ja missä rokottaminen tapahtuu. Kausittaiset rokotteet kuten influenssarokote kannattaa ottaa.

− Nykyisin ikääntyneetkin matkustelevat paljon. On syytä ottaa selvää, mitä rokotuksia lomakohteessa vaaditaan. Esimerkiksi A-hepatiittirokote on tarpeen monissa maissa, Lönnroos muistuttaa. 
 

Teksti: Leena Koskenlaakso